Asabea Britton: ”Mietin, mihin asioihin haluan todella vaikuttaa”

Asabea Britton tuo sosiaalisessa mediassa rohkeasti esille pienten lasten äidin kehollisuutta. Joskus niin rohkeasti, että ihmiset ovat olleet huolissaan hänen maineestaan kätilönä. Asabea kertoo vetäytyneensä miettimään, mihin hän on ammatillisesti matkalla.

Tukholmalaisesta kätilöstä Asabea Brittonista, 34, on tullut yksi Ruotsin suosituimmista raskauden ja äitiyden aihepiirin some-vaikuttajista. Asabea tunnetaan näyttävistä Instagram-kuvistaan ja naisten kehotietoisuuden puolestapuhujana.

Kätilö Asabea Britton on noussut yhdeksi Ruotsin tunnetuimmista äiti-influencereista. Viime aikoina hän on miettinyt, miksi hän on somessa. Kuvat: Asabea Brittonin kotialbumi.

Viime vuoden lopulla Asabea piti pientä taukoa sosiaalisessa mediassa.

– Minusta tuntuu, että olen tienhaarassa. Mietin, miksi teen tätä työtä ja mihin asioihin todella haluan vaikuttaa. Haluan, että sosiaalisessa mediassa esiintyminen tuntuu inspiroivalta ja miellyttävältä. Olen ollut viime aikoina vähän lamaantunut tämän asian suhteen, hän kertoo.

Tauon pitäminen on tuntunut hyvältä. Asabeasta tuntuu, että hän on taas löytämässä kipinän työhönsä.

– Minulle on tärkeintä kannustaa raskaana olevia naisia, ja ylipäätään kaikkia naisia, luottamaan omaan kehotietoisuuteensa ja kykyynsä synnyttää. Haluan edistää synnytysrauhaa ja emotionaalista turvallisuutta.

Asabea haluaa nostaa puheenaiheeksi myös rakenteellista rasismia terveydenhuollossa ja synnytyksen alla.

– Äitiydenhuollossa on rasismia. Sitä on koko yhteiskunnassa, joten olisi outoa, jos sitä ei olisi lainkaan terveydenhuollossa.

Asabea julkaisi viime vuonna siskonsa Opokuan kanssa raskaudesta ja odotuksesta kertovan oppaan. Hän on myös palkittu lastenkirjailija.

Asabealla ja hänen puolisollaan, toimittaja-kirjailija Amat Levinillä on kaksi lasta. Perheen esikoinen on 4,5 -vuotias ja pieninmäinen 2,5 -vuotias. Hänen lapsuudenperheessään kaikki ovat kirjailijoita tai tutkijoita. Asabean isä on lääkäri ja infektiotautien emeritus prosessori, äiti on loistutkimuksen professori.

Asabea ja hänen siskonsa, doula Opokua Britton ovat julkaisseet yhdessä kirjan Födä eli suomeksi syntymä. Asabealta on ilmestynyt myös lastenkirja, joka voitti juuri Adlibriksen Vuoden lastenkirja -palkinnon. Yhdessä Louise Winbladin kanssa tehty kirja kertoo, miten vauvat saavansa alkunsa ja miten ne tulevat ulos äitinsä mahasta.

– Alun perin halusin lääkäriksi. En kuitenkaan päässyt lääkikseen sisään, joten päätin opiskella sairaanhoitajaksi. Opiskeluaikoina työskentelin sairaanhoitajana synnytyssalissa ja tajusin, että haluan kätilöksi, Asabea kertoo.

Aluksi hänen Instagram-tilinsä oli henkilökohtainen. Oli luontevaa, että hän julkaisi tilillä kuvia perhe-elämästään. Opiskeluaikana ja esikoista odottaessaan hän alkoi julkaista instassa tietoa, jonka oli kätilön opinnoissaan omaksunut.

– Pian kävi ilmi, ettei kukaan muu Ruotsissa pitänyt sometiliä samoista asioista, joista puhuin. Ihmisten kiinnostus sisältöäni kohtaan oli suuri. Minusta tuntui, että tämä aukko somessa pitää täyttää, hän kertoo.

Välillä Asabea hätkähdyttää kuvillaan ja kirjoituksillaan. Joskus ihmiset ovat olleet huolissaan siitä, pilaako asiallinen ja hyväsydäminen nuori kätilö ammatillisen maineensa some-esiintymisellään.

– Ihmiset arvostavat sitä, etten ole tuomitseva ja ajattelen paljon sitä, miten esitän asiat. Mutta kaikki eivät ole tietenkään kanssani samaa mieltä. Joitakin näkemyksiäni ja kuviani pidetään kyseenalaisina.

Asabea työskentelee edelleen kätilönä sairaalassa. Hänellä ei ole vakituista työpaikkaa, vaan hän työskentelee kahdessa eri synnytysyksikössä. Hän on myös yksityinen kätilö ja valmennuskurssien ohjaaja.

Asabea Brittonin Instagramissa julkaisema video kotisynnytyksestä on herättänyt keskustelua.

Asabea on mm. julkaissut intiimin kotisynnytysvideon toisen lapsensa syntymästä. Videossa hän synnyttää kylpyammeessa ja ottaa omin käsin lapsensa vastaan.

– En suunnitellut synnytysvideon julkaisemista. Mutta kun näin videon, mielestäni se oli niin kaunis, että päätin julkaista sen somessa. Halusin näyttää, millainen synnytys voi olla, kun nainen tuntee itsensä täysin turvalliseksi.

Asabea puhuu omasta kotisynnytyksestään, koska hän toivoo, että ihmisillä olisi enemmän valinnanvaraa synnytystapansa suhteen, riippumatta siitä, missä he asuvat ja kuinka hyvät tulot heillä on.

– Jos synnyttäjä ja vauva ovat terveitä, kotisynnytys kätilön avustuksella on tutkimusten mukaan turvallinen vaihtoehto. En vastusta myöskään vapaata synnytystä eli synnytystä ilman terveydenhuollon ammattilaisen apua. Uskon vahvasti, että naisella on kyky tehdä omat päätöksensä. Mutta kätilön avustamaa kotisynnytystä ja vapaasynnytystä ei pidä sekoittaa toisiinsa. Kätilön avustama kotisynnytys on aivan eri asia kuin vapaasynnytys.

Ruotsissa kotisynnyttämisen suosio ei ole niin suurta kuin muissa maissa on monesti luullaan.

– Syynä tähän on ensinnäkin kotisynnytyksen kustannukset. Ainoastaan Tukholman alueella voi saada kunnan tukea kotisynnyttämiseen toisesta synnytyksestä alkaen ja tietyin kriteerein. Kotikätilöistä on pulaa myös Ruotsissa, Asabea kertoo.

Synnytyksen seksuaalisuus on tabu

Asabea on kirjoittanut synnyttämisen seksuaalisuudesta. Kirjassaan hän listaa klitoriksen hyväilyn yhdeksi lääkkeettömistä kivunlievityksen menetelmäksi sekä synnytyksen käynnistymistä edistäväksi keinoksi.

– Useimmat ihmiset tulevat raskaaksi seksuaalisen aktin välityksellä ja synnyttävät vaginan kautta. Samoja hormoneja, joita tarvitaan orgasmin saamiseen, tarvitaan myös synnytyksen käynnistymiseen sekä luonnolliseen kivunlievitykseen synnytyksen aikana, hän sanoo.

– Mielestäni ei ole lainkaan outoa, että seksuaalisuutta voi käyttää hyödyksi synnytyksessä.

Kun synnyttäjä ja hänen tukenaan olevat läheiset hyväksyvät synnytyksen seksuaalisen luonteen, synnytyskokemus voi olla miellyttävämpi.

– Seksuaalisuudesta synnytyksessä kannattaa puhua, koska se on tabu. Seksuaalisuus on synnytyksessä työkalu, josta voi olla monelle hyötyä.

Kirjassaan Asabea kehottaa synnyttäjiä kirjoittamaan unelmasynnytys-suunnitelman. Suunnitelmassa raskaana oleva äiti visualisoi synnytystä itselleen ja kuvaa yksityiskohtaisesti, mitä haluaa ja ei halua kokea synnytyksessä.

Eikö tällaiset tarkat suunnitelmat ole kätilötyön riesa?

– Unelmasynnytyksen suunnitelma ei tietenkään tarkoita samaa asiaa kuin kätilölle kirjoitettu kirje, jossa esität toiveitasi synnytykseen liittyen. Kun kirjoitat synnytyksen ammattilaisille toiveistasi, kehotan olemaan asiallinen ja realistinen. Kyse on toiveista, ei vaatimuksista. Mielestäni toiveiden ilmaiseminen ei ole koskaan väärin, Asabea sanoo.

– Synnyttävä keho ei ole kone, siksi se ei noudata mallia eikä tarkkaa käsikirjoitusta. Jokainen synnytys on ainutkertainen. Kannattaa olla avoin sille, että synnytyksessä voi tulla eteen odottamattomia käänteitä.

Asabea kokee tärkeäksi periaatteeksi, että synnytyksen ammattilainen laittaa oma egonsa sivuun, selittää mitä tekee ja miksi, ja pitää potilas mukana työskentelyssä.

– Kätilön työssä muistutan itseäni jatkuvasti siitä, että edessäni on ainutlaatuinen henkilö, joka tuntee itsensä ja kehonsa, ja elää tämän synnytyskokemuksen kanssa lopun elämäänsä.