top of page
Perheplus.
Sep 1

Huumori kehittää lapsen kriittistä ajattelua

Lapsen huumorintaju alkaa näkyä jo 3–5 kuukauden iässä. Perheen yhteinen huumori vahvistaa lapsen ajattelua sekä vuorovaikutustaitoja.



Huumorintaju on taito, joka auttaa säätelemään stressiä, luo yhteenkuuluvuutta ihmisten välille ja helpottaa ystäväverkoston rakentamista. Huumori auttaa tarkastelemaan tapahtumia myönteisestä näkökulmasta sekä palautumaan haastavista tunteista myönteiseen mielialaan. Tutkimusten mukaan hyvän huumorintajun omaavilla ihmisillä on enemmän hyviä, sosiaalisesti tyydyttäviä ihmissuhteita.


Huumori kehittää myös luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Huumorintajuisen ihmisen on usein helpompi muuttaa näkökulmaansa ja nähdä tilanteen ”iso kuva”, eli virheet ja vastoinkäymiset osana suurempaa kokonaisuutta.


Huumori on sosiaalinen selviytymisstrategia, joka parhaimmillaan energisoi myönteiseen ongelmanratkaisuun. Huumoria voi käyttää myös sosiaalisena strategiana, johon turvautumalla pyritään kieltämään tosiasiat ja jätetään ongelmat ”kelluvaan” tilaan, eli kohtaamatta ja ratkaisematta.


Kriittinen ajattelu ja huumorintaju liittyvät vahvasti toisiinsa


Huumorintaju on kognitiivinen taito, joka on vahvasti yhteydessä kriittiseen ajatteluun. Huumoria voi kuvata hyvin nopeana tiedonkäsittelyprosessina, jossa ihminen oivaltaa jonkin asian tai tilanteen huvittavat ja absurdit piirteet.


Tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset, joiden huumorintaju sekä kriittisen ajattelun taidot ovat jääneet vähäisiksi, käyttävät todennäköisemmin väkivaltaa ongelmanratkaisun keinona.


Huumorintaju on kokonaisuus, jossa yhdistyy nopea ajattelu, kokemukset, sosiaalisuus ja yksilöllinen neurobiologia. Osa ihmisistä syntyy neurologisesti virittäytyneenä hyvään huumorintajuun.


Huumorintaju ei ole ainoastaan synnynnäinen piirre, vaan se kehittyy ja vahvistuu vuorovaikutuksessa. Aikuisiässä huumorintajun kehittäminen voi olla vaikeampaa. Joskus aikuisiän huumori voi vahvistua parisuhteessa, ystäväpiirissä tai työyhteisössä.


Lapsi alkaa ymmärtää huumoria viiden kuukauden iässä


Lapsen huumorintaju alkaa näkyä kielenkehityksen varhaisessa vaiheessa. 3-5 kuukauden iässä lapsi osaa jo nauraa riemastuneena, kun isä tekee hänelle hassuja ilmeitä. Lapsi ymmärtää, että vanhempi pelleilee ja leikkii hänen kanssaan.


Lapsen huumori heijastaa hänen kulttuurillista ja sosiaalista ymmärrystään sekä kielenkehitystä. Leikki-ikäiset kertovat kakka- ja pissajuttuja ja nauravat niille katketakseen, koska ymmärtävät, ettei pissasta ja kakasta höpöttäminen ole ihan sopivaa.


3–5 -vuoden iässä lapset alkavat leikkiä sanoilla ja nauraa asioille sopimattomissa paikoissa. Tässä ikävaiheessa lapset saattavat muunnella toistensa nimiä lällättämällä tai kommentoida isoon ääneen naapurin tädin lihavuutta. Lapselle on kehittynyt vitsailun taitoa – mutta ei vielä sellaista empatiaa ja harkintakykyä, jotta hän ymmärtäisi, milloin käytös on loukkaavaa.


Ironiaa lapsi alkaa ymmärtää noin neljän vuoden iässä, jotkut jo kaksivuotiaana. Ironia ja sarkasmi ovat heikkoja kasvatuskeinoja, sillä lapsi ei useinkaan ymmärrä aikuisen sarkasmia, vaan hämmentyy.


Jo ennen kouluikää lapsi alkaa käyttää huumoria ystävystymisen välineenä. Yhdessä vitsailu ja nauraminen luovat lasten välille yhteenkuuluvuuden tunnetta. Aikuiset eivät aina muista tai ymmärrä, että myös toisten säikyttely ja töniminen ovat lapsen huumoria. Sitä ei voi aina sallia, mutta sitä ei myöskään tulisi moittia ankarasti.


Ikävuodet 6–12 ovat ”koululaisvitsien” aikaa. Lapsen huumorintaju jalostuu ja hän ymmärtää yhä monimutkaisempia vitsejä. Tässä ikävaiheessa myös kiusaaminen lisääntyy. Yhdessä nauraminen luo yhteenkuuluvuuden tunnetta, silloinkin kun se on toista lasta pilkkaavaa ja haavoittavaa. Tästä syystä olisi tärkeää, että tunne- ja kaveritaitojen harjoittelu aloitetaan riittävän varhaisessa vaiheessa ennen kouluikää. Hyvin omaksutuilla kaveritaidoilla ehkäistään kiusaamista.


Perheen huumori opettaa arvoja


Perheen huumori opettaa lapselle, mille asioille ja kenelle saa nauraa. Lapsi voi oppia käsittelemään pieniä vastoinkäymisiä ja pettymyksiä lempeällä huumorilla. Hän voi oppia, että virheiden tekeminen on luonnollista ja hassua.


Yhtä lailla lapsi voi oppia vanhempiensa salliman huumorin kautta, että naapureita ja opettajaa saa pilkata, tai että isot ristiriidat voi kuitata nauramalla oikein kovaa.


Perheen huumorin välityksellä voi vahvistaa monia lapsen kehityksen kannalta arvokkaita asioita: yhteenkuuluvuutta ja jaettua iloa, tunteiden ja stressin säätelyä, vuorovaikutustaitoja sekä myötätuntoa.


Seitsemän tapaa vahvistaa lapsen huumorintajua:


  • Hymyile ja juttele vauvan kanssa. Yhdessä hymyileminen ja ilmeillä jutteleminen on hyvä aloittaa vauvan ensihetkistä alkaen. Vauva juttelee silmillään ja kehonkielellään jo vastasyntyneenä. 3–9 viikon ikäisenä hän vastaa vanhemmalleen sosiaalisella hymyllä. Ota huumori osaksi vauvanhoitoa ja varhaista kasvatusta.


  • Viljele sinun ja lapsesi yhteistä huumoria. Jokaisella lapsella ja vanhemmalla voi olla omat yhteiset vitsit ja hassutteluleikit. Luo yhteistä huumoria, joka tuntuu sinulle luontevalta. Huumorin välityksellä opetat myös arvoja ja käytöstapoja.


  • Rikasta lapsen kieltä ja ajattelua. Perheen huumorilla on myönteinen vaikutus lapsen kielen ja ajattelun kehittymiseen. Leikitelkää sanoilla ja naurakaa yhdessä hassuille sattumuksille.


  • Salli riehakkaat leikit. Lasten huumori on myös fyysistä peuhaamista ja painimista. Riehakkailla leikeillä on myönteinen vaikutus lapsen aivojen kehitykseen, motorisiin taitoihin sekä vuorovaikutustaitoihin. Kun lapsi leikkii raisuja leikkejä yhdessä aikuisen kanssa, hän voi oppia, miten ollaan arvostavasti ja hyväntahtoisesti toista lähellä.


  • Auta kuvitteluleikeissä. Anna riittävästi aikaa ja tilaa lapsen vapaille leikeille, joita aikuinen ei ohjaa. Suhtaudu lapsen leikkiin arvostavasti – leikkivälle lapselle ei pidä nauraa. Lasta voi rohkaista leikkimään mielikuvitusrikkaita leikkejä osallistumalla hänen puuhiinsa. Aikuinen voi esimerkiksi puhua ”nuken äänellä”, imitoida dinosaurusten karjuntaa tai olla hassu asiakas kauppaleikissä.


  • Innosta lasta kertomaan vitsejä ja tarinoita. Vitsien kertominen kehittää lapsen tarinankerronnan taitoa sekä ajattelua. Innosta lasta kertomaan omia vitsejään sekä hauskoja tarinoita hänen päivästään ja kokemuksistaan.



Lähteet:






bottom of page