top of page

Kiintymyssuhdetyyli muodostuu varhaislapsuudessa

Kiintymyssuhdetyyli vaikuttaa merkittävästi jokaisen ihmisen elämään ja ihmissuhteisiin.


Ihmislapsi muodostaa jo elämänsä ensimmäisten kahden vuoden aikana perustavanlaatuisen mallin siitä, miten ihmissuhteet toimivat.

Kiintymyssuhdetyyli kuvaa sitä, mitä lähtökohtaisesti odotat toisilta ihmisiltä: Kuinka motivoitunut olet luottamaan toisiin ihmisiin ja millaisia strategioita käytät stressaavissa tilanteissa.



Lapsena olemme täysin riippuvaisia vanhemmistamme. Vanhempien tehtävänä on huolehtia lapsen perustarpeista: ravinnosta, levosta, lohdutuksesta sekä yhteydestä, yhteenkuuluvuudesta ja onnistumisen kokemuksista.


Vauva- ja taaperovuosien hoivakokemukset vaikuttavat aikuisiän stressinsäätelyyn, minäkuvaan sekä siihen, miten olet vuorovaikutuksessa läheisten ihmisten kanssa.

Kun pieni lapsi saa säännönmukaisesti kokemuksia hyvästä hoivasta ja yhteenkuuluvuudesta vanhempiensa kanssa, hänelle muodostuu turvallinen kiintymyssuhde vanhempaansa.


Lapsi muodostaa erillisen kiintymyssuhteen kumpaankin vanhempaansa. Kiintymyssuhde voi olla turvallinen suhteessa yhteen vanhempaan ja turvattomampi suhteessa toiseen. Tärkeintä on, että lapsella on vähintään yksi turvallinen kiintymyssuhde elämässään.


Jos vanhemmat eivät ole jostain syystä kyenneet vastaamaan riittävästi perustarpeisiisi vauva- ja taaperovuosina, se voi näkyä aikuisiässä vaikeutena kokea yhteenkuuluvuutta, läheisyyttä ja luottamusta toisiin ihmisiin.


Kiintymyssuhdetyyli voi vaikuttaa siihen, miten otat kontaktia romanttisessa mielessä - vai otatko sen tyyppistä kontaktia lainkaan. Se vaikuttaa läheisyyden kokemiseen ja ilmaisemiseen parisuhteessa sekä siihen, millaisia ihmisiä valikoit ystäviksesi.


Kiintymyssuhdeteorian loi John Bowlby 1960-luvulla. Teoria sai alkunsa siitä, että Bowlbylla itsellään oli haasteita läheisen suhteen luomisessa lapsiinsa. Mary Ainsworth kehitti teoriaa edelleen. Ainsworth määritteli kolme kiintymyssuhdetyyliä: turvallinen, ristiriitainen ja välttelevä. Myöhemmin on määritelty neljäs, pelokas kiintymyssuhdetyyli, joka kuvaa erittäin turvatonta ja traumatisoitunutta kiintymyssuhdemallia.


Kiintymyssuhdetyyli on sosiaalisesti periytyvä. Vanhemman kiintymyssuhdetyylillä on taipumus siirtyä lapselle ja edelleen lapsenlapsille, ellei joku sukupolvien ketjussa tietoisesti muuta kiintymyssuhdetyyliä.


Turvallinen kiintymyssuhdetyyli


Turvallinen kiintymyssuhdetyyli syntyy siitä, että perustarpeesi täyttyvät lapsena säännöllisesti ja riittävästi. Vanhemmat ja muut läheiset hoivaajat opettavat lapselle, että hän on rakas ja arvokas, hänen tarpeensa ovat tärkeitä ja ihmissuhteet ovat turvallisia. Tästä lapsen sisäisestä mallista syntyy perusturvallisuus, joka helpottaa ihmissuhteiden sujuvuutta ja rajojen kunnioittamista.


Kiintymyssuhdetyylisi voi olla turvallinen, jos...

  • Läheisyys, hellyys ja koskettaminen suhteessa kumppaniin tai omaan lapseen on helppoa.

  • Olet sekä itsenäinen että terveellä tavalla riippuvainen suhteessa läheisiin ihmisiin.

  • Ajattelet, että ihmiset ovat lähtökohtaisesti luotettavia.

  • Sinulle on tärkeää olla rehellinen ja luotettava suhteessa kumppaniisi.

  • Kunnioitat ihmisten rajoja ja yksityisyyttä.



Ristiriitainen kiintymyssuhdetyyli


Ristiriitainen kiintymyssuhdetyyli on seurausta varhaisten ikävuosien epäjohdonmukaisesta hoivasta. Ajoittain hoivaaja on antanut jopa ylenpalttista lämpöä ja huomiota, ja toisinaan ollut emotionaalisesti poissaoleva, torjuva tai tasapainoton.


Kiintymyssuhdetyylisi voi olla ristiriitainen, jos...

  • Ajattelet paljon ihmissuhteitasi.

  • Olet herkkä kumppanisi mielialoille.

  • Sinun on vaikea asettaa realistisia rajoja.

  • Joskus takerrut ihmisiin.

  • Olet huolissasi siitä, riitätkö ja kelpaatko toisille ihmisille.

  • Tunnereaktiosi ja mustasukkaisuutesi voi olla intensiivistä.

  • Sinulla on taipumus tuntea kaunaa ja paheksua toisia ihmisiä.



Välttelevä kiintymyssuhdetyyli


Välttelevä kiintymystyyli ilmenee yleensä vaikeutena rakentaa ja ylläpitää pitkäaikaisia suhteita. Tämä kiintymyssuhdetyyli kehittyy, kun hoivaajat ovat poissa tai emotionaalisesti etäisiä. Välttelevän kiintymyssuhdetyylin omaksunut kokee, että maailmassa pitää pärjätä yksin ja toisilta on turha pyytää apua. Hän on kokenut lapsena sekä aikuisena, että hänet torjutaan, kun hän ilmaisee tarpeitaan, pyrkii läheisyyteen ja yhteyteen.


Kiintymyssuhdetyylisi voi olla välttelevä, jos...

  • Arvostat itsenäisyyttäsi enemmän kuin ihmissuhteita.

  • Sinun on vaikeaa ja vastenmielistä olla riippuvainen muista.

  • Sinun on vaikea pyytää ja saada apua.

  • Läheisyyden ilmaiseminen on haastavaa.

  • Kun olet stressaantunut, haluat vetäytyä toisten seurasta ja selvittää asioita yksin.


Pelokas tai järjestäytymätön kiintymyssuhdetyyli


Pelokas tai järjestäytymätön kiintymyssuhdetyyli on seurausta siitä, että vanhempi on ollut lapselle sekä turva että uhka. Pelokas kiintymyssuhdetyyli voi ilmetä aikuisena ahdistuneisuutena, ristiriitaisena ja hämmentävänä käyttäytymisenä sekä tunteiden säätelyn vaikeuksina.


Kiintymyssuhdetyylisi voi olla pelokas tai järjestäytymätön, jos...

  • Sinun on vaikea luottaa kumppaniin, vaikka hän on luotettava ihminen.

  • Olet usein katkaissut yhteyden läheiseen ihmiseen katoamalla hänen elämästään ilman selitystä.

  • Sinulla ei ole juurikaan hyviä muistoja varhaisesta lapsuudestasi.

  • Koet, että ongelmiisi ei ole olemassa ratkaisua.

  • Odotat, että pahin tapahtuu elämässäsi.

  • Pystyt hurmaamaan ja olemaan lähellä, mutta samanaikaisesti läheisyys tuntuu ahdistavalta.


Kiintymyssuhdetyylin muuttaminen on mahdollista, mutta haastavaa. Se edellyttää korvaavia kokemuksia, jotka auttavat oppimaan pois varhaislapsuudessa omaksutuista tunteiden, vuorovaikutuksen ja stressinsäätelyn malleista. Joskus aikuisiän hyvä, luotettava parisuhde voi muuttaa turvattoman kiintymyssuhdetyylin turvalliseksi.


Turvattomankin kiintymyssuhdemallin kanssa voi elää hyvän elämän ja solmia kestäviä ihmissuhteita. Oman kiintymyssuhdetyyli on hyvä tunnistaa erityisesti parisuhteessa, vanhemmuudessa ja stressaavissa elämäntilanteissa. Omaa kiintymyskäyttäytymistä voi tietoisesti muuttaa opettelemalla olemaan lähellä, hellä, hoivaava ja luotettava.


Lähde:


Berkeley Well-Being Institute



コメント


bottom of page