Kouluympäristössä ampuminen on lisääntynyt Ruotsissa
Kouluympäristössä tapahtuvat ampumiset kertovat Ruotsin lähiöiden arkitodellisuudesta. Lapset etsivät koulusta turvaa – ja joskus ampuvat toisiaan. Tutkijat pohtivat, miten leimautuneiden lähiöiden ongelmia pitäisi ratkaista.
Ampuvälikohtauksen Ruotsin peruskoulujen pihoilla ja läheisyydessä ovat lisääntyneet kolmen viime vuoden aikana. SVT:n teettämä tilasto osoittaa, että Ruotsissa on ammuttu 500 metrin etäisyydellä peruskoulusta yli 700 kertaa kolmen vuoden sisällä.
Tilastossa tarkasteltiin ampumavälikohtauksia syksystä 2019 kolme vuotta eteenpäin. Ongelma on suurin Tukholman alueella.
Ampumiset tapahtuvat suurimmaksi osaksi kouluajan ulkopuolella, mutta ne aiheuttavat lapsissa turvattomuutta ja lisäävät keskittymisvaikeuksia. Lapset tietävät, että ampumavälikohtaus koulun pihalla ei ole poikkeuksellista, vaan se voi tapahtua milloin tahansa.
Poliisin krimologin Sven Granathin mukaan koulun piha on nuorille jengiläisille tuttu ympäristö. He tuntevat piilopaikat ja pakenemisreitit, koska ovat koulun nykyisiä tai entisiä oppilaita. Koulujen pihat ja leikkipuistot ovat Ruotsissa tyypillisiä nuorten katujengiläisten kohtaamispaikkoja.
Ampumiset kouluissa, joissa on ammuttu yli viisi kertaa kolmen vuoden sisällä:
Tukholma 144 ampumavälikohtausta. Kuolleita 40 ja loukkaantuneita 57.
Eskilstuna 37 ampumavälikohtausta. Kuolleita 3 ja loukkaantuneita 22.
Malmö 34 ampumaväkikohtausta. Kuolleita 8 ja loukkaantuneita 6.
Sigtuna 15 ampumavälikohtausta. Kuolleita 3 ja loukkaantuneita 3.
Göteborg 13 ampumavälikohtausta. Kuolleita 2 ja loukkaantuneita 2.
Söderstälje 10 ampumavälikohtausta. Ei kuolleita, loukkaantuneita 2.
Botkyrka 7 ampumavälikohtausta. Kuolleita 1 ja loukkaantuneita 2.
Sollentuna 7 ampumavälikohtausta. Kuolleita 1 ja loukkaantuneita 2.
Solna 6 ampumavälikohtausta. Kuolleita 1 ja loukkaantuneita 1.
SVT:n teettämän tilaston mukaan 16 prosenttia Ruotsin koululaisista käy koulua, jossa on tapahtunut ampuminen 500 metrin säteellä kolmen viime vuoden aikana. Tukholman seudulla ja Malmössä luku on noin 50 prosenttia.
Koululaiset, joiden koulun läheisyydessä on ammuttu kolmen vuoden aikana:
Söderstälje 54%
Eskilstuna 49%
Tukholma 47%
Malmö 45%
Ampumiset lisäävät lasten kokemaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta. Tietyillä alueilla lapset voivat käydä koulua suhteellisen rauhassa ja toisilla alueilla jengien välienselvittelyt ovat osa pientenkin koululaisten lapsuutta. Myös ampujat ovat usein alaikäisiä, nuorimmat 13 -14 -vuotiaita.
Superopettajat tekevät parhaansa
Nuoristotutkija Jonas Lindbäck on tutkinut koulunkäyntiä Göteborgin leimautuneilla alueilla. Lindbäckin väitöskirjan mukaan leimautuneiden alueiden kouluissa sekä opettajat että oppilaat jakautuvat kahteen ryhmään. Kouluissa työskentelee ”fantastisia superopettajia”, jotka saavat oppilaansa loistamaan, välittävät ja haluavat ymmärtää arkitodellisuutta, jossa kukin oppilas elää.
Osaa opettajista puolestaan kuvaa sana ”usla”, he ovat usein epäpäteviä ja työssään surkeita.
Jotkut oppilaat satsaavat valtavasti koulunkäyntiin, jotta menestyisivät ruotsalaisessa yhteiskunnassa eivätkä päätyisi katujengiin tai jengien lähipiiriin. Toiset oppilaat puolestaan rekrytoidaan jengeihin jo 12-14 -vuotiaana.
Lindbäckin tutkimuksen mukaan koulu merkitsee leimaantuneiden alueiden oppilaille tärkeää ja turvallista ympäristöä. Koulu tuntuu kodilta ja turvapaikalta. Monille se tarjoaa taukoa sosioekonomista olosuhteista, joissa he elävät. Lindbäckin mukaan oppilaat kokevat, että koulussa on välittäviä aikuisia, joille voi puhua.
Ampumisia voi tapahtua koulun ympäristössä siksi, että jengin etsimät nuoret löytyvät helposti koulusta. Myös jengiin kuuluvat nuoret yleensä tulevat säännöllisesti kouluun. Nuoret jengiläiset saattavat kokoontua koulujen pihoilla kouluajan ulkopuolella, koska ympäristö tuntuu rauhalliselta.
Kaikki alkaa koulusta – ja suuri joukko opettajia tekee parhaansa, että oppilaat integroituvat yhteiskuntaan ja pääsevät eteenpäin leimatusta lähiöstä. Koulua kuitenkin ympäröi segregoitunut naapurusto.
Lue myös: .
Lähteet:
Comentários