top of page

Loukkaako Supernanny-ohjelma lapsen oikeutta yksityisyyteen?

Lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen tiedusteli keväällä 2022 Supernanny-ohjelman tuotantoyhtiöltä ja MTV-kanavalta näkemystä lapsen oikeudesta yksityisyyteen. Lapsen yksityisasioista ei perustuslain ja lapsen oikeuksien yleissopimuksen nojalla tulisi puhua julkisesti ilman lapsen suostumusta.


– Tietyt tv-ohjelmat ovat herättäneet ihmisissä huolta, rikotaanko lapsen oikeutta yksityisyyteen, kun lapsesta kerrotaan yksityiskohtaisia terveystietoja ja esimerkiksi hänen raivokohtauksiaan kuvataan, kertoo lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen.

Supernanny -ohjelman tiimoilta lapsiasianvaltuutettu on ollut yhteydessä tuotantoyhtiöön ja MTV-kanavaan muistuttaen lapsen oikeuksista.




"On ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat purkaa huoliaan esimerkiksi ystäviensä kanssa, mutta silloinkin on syytä kunnioittaa lapsen yksityisyyttä ja kertoa asioista ilman yksityiskohtia", lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen sanoo. Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen.

– Lapsilla on perustuslain ja YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen nojalla aivan yhtäläinen oikeus yksityisyyteen kuin aikuisillakin. Lapsen terveystietoja tai muitakaan henkilökohtaisia tietoja ei huoltajakaan saa levittää muille henkilöille. Lapsen asioista voi kuitenkin keskustella ammattilaisten kanssa, sillä heitä sitoo salassapitovelvollisuus, Pekkarinen painottaa.


Lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarisen viesti 20.4.2022 MTV Oy:lle ja tuotantoyhtiölle:


Lapsiasiavaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton valtion viranomainen, joka on perustettu lailla lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004). Valtuutetun tehtävänä on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista. Tehtävään kuuluu muun muassa lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen seuranta.


Valtuutettu edistää lapsen edun toteutumista yhteiskunnassa mm. aloittein, neuvoin ja ohjein. Työn pohjana on Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleissopimus lapsen oikeuksista, johon Suomi on liittynyt vuonna 1991 ja joka on meillä voimassa laintasoisena.


Television MTV3-kanavalla on esitetty Supernanny-ohjelman toista tuotantokautta tänä keväänä. Viime vuonna ohjelmaa esitettiin AVA-kanavalla. Lapsiasiavaltuutettu on saanut yhteydenottoja, joissa valtuutettua on pyydetty vaikuttamaan siten, ettei lasten yksityisyyttä loukattaisi televisiossa. Yhteydenotot ovat liittyneet juuri Supernanny-ohjelmaan.


YK:n lapsen oikeuksien sopimus takaa lapselle yksityisyyden suojan (16 artikla). Myös oman perustuslakimme mukaan kaikilla on oikeus yksityiselämän suojaan (10 §). Lapsia koskevia asioita julkaistaessa on noudatettava erityistä pidättyvyyttä ja varovaisuutta (esim. Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2018:81).


Supernanny-ohjelmassa esiintymiselle on ilmeisesti lasten huoltajan suostumus. Lapsiasiavaltuutettu korostaa, etteivät huoltajat ja varsinkaan lapset itse välttämättä tiedosta, mitä seurauksia ohjelmassa esiintymisellä voi olla lapsen tulevaisuudessa. Ohjelmassa lapset näytetään tilanteissa, joissa eivät hallitse omaa käytöstään. Ohjelmassa esiintyvillä perheillä ja lapsilla on usein ongelmia, ja lapsesta saatetaan ohjelman kautta julkisuuteen tietoja, jotka loukkaavat lapsen yksityisyyttä ja saattavat hänet negatiiviseen valoon.


Lapsiasiavaltuutettu mielellään kuulee, mitä ajatuksia tuotantoyhtiöllä ja MTV Oy:llä on ohjelmasta lapsen oikeuksien näkökulmasta.


MTV ja tuotantoyhtiö Warner Bros. korostivat vastauksessaan lapsiasianvaltuutetulle, että kasvatusongelmiin tuo apua alan ammattilainen, joka on varmistanut, että perheiden ongelmat ovat ratkaistavissa ohjelman teon rajallisessa aikataulussa.

Vastauksessa todettiin myös, että moni katsoja on kokenut hyötyvänsä Supernanny-ohjelmasta. Alaikäisten puolesta kuvausluvan ovat antaneet huoltajat. Lisäksi kerrottiin, että tuotantoyhtiö on ollut yhteydessä kaikkiin perheisiin myös kuvausten jälkeen, ennen ohjelman ulostuloa, ja myös ohjelman kasvattaja Pia Penttala on yhteydessä heihin:


Perheet ovat tarvittaessa saaneet häneltä uusia vinkkejä ja ovat olleet tyytyväisiä saamaansa apuun ja neuvoihin. Monet perheet ovat kokeneet Supernannyn ohjeet merkittäväksi avuksi lastenkasvatusongelmiin. Olemme myös varmistaneet, että perheiden lapset ovat kokeneet ohjelman kuvaukset myönteisenä tapahtumana, joka on auttanut perhettä voimaan paremmin.


– Tuotantoyhtiö lupasi pitää asiaa jatkossa enemmän esillä ohjelman tuotannossa, eikä yhteydenottoja ohjelman tiimoilta ole enää tullut. En kuitenkaan ole seurannut, muuttuiko ohjelma, Pekkarinen kertoo.


Myös perheblogeista kannellaan lapsiasiainvaltuutelulle – aitoa huolta vai kiusantekoa?


Lapsiasianvaltuutetulle tulee myös yhteydenottoja, jotka liittyvät perheblogien sisältöön sekä lasten kuvien ja yksityisasioihin julkaisuun sosiaalisessa mediassa.

Elina Pekkarinen ei muista yhtäkään tapausta, jonka kohdalla yhteydenotto lapsiasianvaltuutettuun olisi vaikuttanut liioittelulta tai tarkoituksenhakuiselta kiusanteolta perhebloggaajaa kohtaan.

– Taustalla on yleensä aina aito huoli lapsen tilanteesta, hän toteaa.

Lapsen sairastelun, lääkitysten ja diagnoosien jakaminen tutuille ja tuntemattomille on aika yleinen tapa, johon itse kukin joskus saattaa haksahtaa. Lasta saatetaan kutsua ADHD-lapseksi – joskus jopa diagnoosikoodilla, kuten ”nepsy-lapseni (F95.2)”.

– On kuitenkin tärkeää, että vanhemmat tiedostavat vastuunsa ja pidättäytyvät etenkin julkaisemasta lastensa terveystietoja sosiaalisessa mediassa, johon ne tallentuvat.


Lapsen asioista voi jutella menemättä yksityiskohtiin


Jos lakia tulkitaan tarkasti, edes korvatulehduskierteestä ei saisi kertoa naapureille taloyhtiön hiekkalaatikolla ilman lapsen suostumusta.

– Lapsen terveystietojen kertomisessa ulkopuolisille voi toki käyttää harkintaa. Esimerkiksi vatsatauti on tartuntatauti ja on ihan perusteltua kertoa siitä lapsen leikkikavereiden vanhemmille, Pekkarinen toteaa.

Terveysasioista voi jutella yleisellä tasolla menemättä tarkkoihin sairauskertomuksiin, lääkkeiden nimiin ja diagnooseihin. Isompien lasten kanssa voi myös sopia, missä ja millä tavalla vanhempi voi puhua lapsen yksityisasioista.

– On ymmärrettävää, että vanhemmat haluavat purkaa huoliaan esimerkiksi ystäviensä kanssa, mutta silloinkin on syytä kunnioittaa lapsen yksityisyyttä ja kertoa asioista ilman yksityiskohtia, Pekkarinen painottaa.

- Täytyy myöntää, että viimeksi kerroin työkaverille 20 vuotta sitten tapahtuneesta omien lasteni korvatulehduskierteestä. Nämä asiat eivät ole helppoja vaiettavia, koska ne kuormittavat kokijaansa niin paljon ja jakamisen tarve on suuri.

Pekkarinen muistuttaa vanhempia, muita huoltajia ja isovanhempia siitä, että sosiaalisessa mediassa sekä joukkotiedotusvälineissä jaetut tiedot säilyvät ikuisesti. Lapsi voi myöhemmällä iällä löytää netistä tai vanhoista lehtiartikkeleista omia yksityisasioitaan.

– Kaikki netissä julkaistu on julkista, vaikka se olisi julkaistu suljetussa ryhmässä. Tämä on hyvä pitää mielessä vertaistukea hakiessaan.

Comentários


bottom of page