Nämä kolme tekijää vaikuttavat eniten äidinmaidon laatuun

Äidin stressillä voi olla vaikutusta äidinmaitoon ja sitä kautta lapsen käyttäytymiseen. Mutta kaksi muuta tekijää vaikuttavat kuitenkin stressiä vahvemmin äidinmaidon koostumukseen.

Äidinmaitotutkimuksissa on viimeisen kymmenen vuoden ajan pyritty selvittämään, mitkä tekijät vaikuttavat äidinmaidon laatuun.

Tutkimustuloksista nousee esiin kolme tekijää, joilla voi olla merkittävä vaikutus äidinmaitoon:

1. Äidin stressi ei vaikuta rintamaidon ravintosisältöön – mutta sillä voi olla vaikutusta lapsen käyttäytymiseen

Turun yliopistossa on tutkittu äidinmaidon koostumusta 2,5 kuukautta synnytyksen jälkeen. Aineenvaihduntatuotteita tutkimalla on havaittu, että äidin kortisolitasolla on vaikutusta äidinmaidon maitohappopitoisuuteen.

Korkea maitohappopitoisuus viittaa siihen, että äidin elimistö kärsii kovan kuormituksen tai heikon ruokavalion aiheuttamasta hapettavasta stressistä. Jos solut eivät saa riittävästi happea ja riittävästi hyvää ravintoa, ne alkavat korvata hapensaantia maitohapolla. Kuormittunut äiti voi siis olla ”maitohapoilla”, mikä vaikuttaa myös äidinmaitoon.

Stressillä ei ole kuitenkaan havaittu olevan merkittävää yhteyttä ravitsemuksen kannalta oleellisiin yhdisteisiin, eli stressi ei näytä heikentävän äidinmaidon ravitsemuksellista laatua.

Vuosina 2013 ja 2018 tehdyt kokeet osoittavat, että äidinmaidon korkealla kortisolipitoisuudella eli stressihormonitasolla on yhteys lapsen negatiivisiin tunteisiin, erityisesti tyttöjen pelkoreaktiivisuuteen. Tutkimukset toteutettiin käyttäen koehenkilöinä ihmisiä.

Stressi vaikuttaa äidin aineenvaihduntaan ja kodin ilmapiiriin. Tutkimustulokset eivät kerro, johtuvatko lapsen lisääntyneet negatiiviset tunteet ja pelkoreaktiivisuus varsinaisesti äidinmaidosta, vaan perheen sisäisestä vuorovaikutuksesta.

Äidinmaito on lapselle parasta ravintoa riippumatta stressistä. Imetystä ei tulisi rajoittaa stressin vuoksi. Omaa stressihormonitasoa on tärkeää tasata päivän mittaan liikkumalla, syömällä terveellisesti ja lepäämällä riittävästi.

2. Perintötekijät saavat osan äideistä tuottamaan ”supermaitoa”

Perinnöllisillä tekijöillä on stressiä merkittävämpi vaikutus äidinmaidon koostumukseen.

Äidin perimä vaikuttaa siihen, minkälaisia eri sokereista koostuvia oligosakkarideja maitoon erittyy. Perinnöllisistä tekijöistä johtuen osalla äideistä oligosakkarideja erittyy maitoon vähemmän ja niiden koostumus ei ole yhtä monipuolinen ja hyödyllinen kuin useimmilla äideillä.

Oligosakkaridit ovat hiilihydraatteja, joista tunnetuimpia ovat prebiootit. Ne lisäävät paksusuolen bakteerin aktiivisuutta ja suojaavat mm. allergioilta.

Äidinmaidon oligosakkaridit voivat edistää lapselle hyödyllisten suolistomikrobien kasvua ja vähentää lapsen suun karieksen riskiä. Äidinmaidon oligosakkaridien kokonaismäärä on korkein imetyksen alkuvaiheessa.

Äiti voi saada prebiottisia yhdisteitä maa-artisokasta, palkokasveista, hieman raa’asta banaanista sekä sipulista. Prebiootit voi ottaa myös purkista. Hapatettuja maito- tai kasviperäisten tuotteiden tai maitohappobakteeri- ja bifidobakteerikapselien käyttäminen imetysaikana voi tukea sekä äidin että lapsen suoliston hyödyllistä mikrobistoa.

3. Äidin ruokavalio vaikuttaa suolistomikrobistoon ja sitä kautta rintamaitoon

Tietyt ruokailutottumukset lisäävät elimistön stressiä. Rasvaiset pikaruoat ja sokeripitoiset välipalat, energiajuomien sekä muiden kofeiinipitoisten juomien runsas käyttö voivat lisätä elimistön päivittäistä stressiä huomaamatta.

Stressi, huono ruokavalio ja heikot elämäntavat voivat johtaa suolistomikrobiston epätasapainoon sekä suoliston tulehdustiloihin. Mikrobiston epätasapaino voi vaikuttaa aineenvaihduntatuotteiden kautta myös äidinmaitoon.

Suolistomikrobiston epätasapaino saattaa vaikuttaa äidin mielialaan, ahdistuneisuuteen ja kognitiivisiin kykyihin.

Liikunta, riittävä lepo sekä kasviksia, kuitua, kalaa tai muita omega-3-rasvarappojen lähteitä sisältävä ruokavalio puolestaan tukevat koko perheen suoliston ja aivojen hyvinvointia.