top of page

Postpartum – raskauden neljäs kolmannes

Postpartum on synnytyksestä toipumisen ajanjakso, jolla voi olla kauaskantoiset vaikutukset äidin ja perheen hyvinvointiin. Läheiset voivat suojata postpartum-aikaa niin, että äiti saa hoivaa, lämmintä ja monipuolista ravintoa, apua kotitöihin sekä emotionaalista tukea.


Kun synnytyssairaalan ovi sulkeutuu takana, alkaa raskauden neljäs kolmannes, postpartum.

Post Partum on latinaa ja tarkoittaa: jälkeen syntymän. Se tarkoittaa synnytyksen jälkeistä aikaa, jolloin äiti toipuu fyysisesti sekä psyykkisesti synnytyksestä.



Lähes kaikissa kulttuureissa on postpartum-traditioita. Kiinassa sitä kutsutaan mm. kultaiseksi kuukaudeksi ja Vietnamissa pesässä lepäämiseksi. Suomessa on perinteisesti puhuttu lapsivuodeajasta.


Ajatus postpartum-ajan pituudesta vaihtelee eri kulttuureissa. Suomessa lapsivuodeajan ajaksi on määritelty terveydenhoitojärjestelmässämme kuusi viikkoa. Monissa kulttuureissa postpartum kestää kolme kuukautta. Siksi sitä kutsutaan raskauden neljänneksi kolmannekseksi. Keho toipuu raskaudesta ja synnytyksestä 2–3 kuukautta – usein seuraavan vuoden ajan.

– Postpartum on juuri sen pituinen, mitä äiti kokee tarvitsevansa synnytyksestä toipumiseen, sanoo vauvaperhetyöntekijä, Vauvahoiva -yrityksen perustaja Erika Broder-Laukkanen.

Postpartum on siirtymävaihe elämässä. Se on rytmin muutoksen aikaa. Rytmin tulisi rauhoittua levollisemmaksi, mutta usein se kiihtyy.


Postpartum ei ole valinta. Jokainen synnyttänyt nainen elää sen. Se on fysiologisesti väistämätöntä. Myös silloin, jos raskaus päättyy lapsen kuolemaan, menetystä seuraa postpartum-aika, psyykkinen ja fyysinen toipuminen raskaudesta, luopumisen aika.

Perhe voi päättää, miten pesitään ensimmäiset kuukaudet: Millaista tunneilmapiiriä postpartum-aikaan halutaan luoda? Miten stressiä vähennetään ja mielihyvähormoneja ruokitaan?


Postpartum on sosiaalinen traditio


Monissa kulttuureissa suvun naiset tulevat synnyttäneen naisen avuksi siivoamaan, pesemään pyykkiä ja laittamaan perheelle ruokaa, jotta äiti saa toipua synnytyksestä ja keskittyä vauvaan.


Suomessa, erityisesti Itärajan tuntumassa on jatkunut Venäjältä lähtöisin oleva rotina-perinne. Vauvaperheelle tuodaan rotinakori eli ruokalahja. Entisaikoina korissa oli useimmiten iso pullakranssi, karjalanpiirakoita, voita ja kypsää lihaa.

Kun rotinakorin sisältöä vertaa nykyisen ravitsemustieteen näkemykseen hyvästä synnytyksen jälkeisestä ruokavaliosta, voi huomata, että rotinakorissa oli jo lähes sata vuotta sitten juuri oikeita asioita: hiilihydraatteja, kuitua sekä proteiini- ja rautapitoista, hitaasti kypsennettyä lihaa.


Suomessa lapsivuodeaika on perinteisesti ymmärretty ajanjaksona, jolloin perhe vetäytyy vastasyntyneen kanssa omiin oloihin. Perheen sosiaalinen kannattelu on jäänyt meillä vähemmälle huomiolle kuin monissa muissa kulttuureissa.

Viime vuosikymmeninä on ollut ajanjakso, jolloin lapsivuodeajasta on puhuttu aiempaa vähemmän. Usein siihen viitataan vanhahtavana käsitteenä ja ohjeiden lapsivuodeajan vietosta oletetaan olevan jo aikansa eläneitä.

Synnytyksestä toipumisen on kuitenkin fysiologinen ja hormonaalinen tila, jota ei voi nopeuttaa tai poistaa elämästä.


– Postpartum on todella tärkeä ajanjakso. Raskaus on kasvun aikaa ja postpartum levon aikaa. Postpartumilla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia perheen vuorovaikutukseen ja hyvinvointiin, Broder-Laukkanen sanoo.

Postpartum-ajan neljä tärkeintä asiaa ovat lepo, ravinto, rakkaus ja myötätunto.

Läheiset voivat suojata postpartum-aikaa niin, että äiti saa hoivaa, lämmintä ja monipuolista ravintoa, apua kotitöihin sekä emotionaalista tukea.

– Äiti tarvitsee kannattelijoita, jotta hänelle on voimavaroja kannatella vauvaa.



Äidin hoiva jää usein puolitiehen


Synnytysairaalassa äiti saa tietynlaista hoivaa. Ruoka tulee valmiina ja äidillä on mahdollisuus levätä. Kun perhe kotiutuu muutaman päivän kuluttua synnytyksestä, hoiva voi jäädä äidin osalta puolitiehen.

– Synnytyssairaaloiden kiire on saanut hoivan muuttumaan kokonaisuudeksi erilaisiksi hoitotoimenpiteitä. Toivon, että hoivan näkökulmaan kiinnitetään huomiota hoidon näkökulman rinnalla. Äidin hoivalle tarvitaan tilaa ja aikaa, Broder-Laukkanen sanoo.

Sana hoiva voi saada monet suomalaiset naiset kavahtamaan: Kukaan ei tule minua hoivaamaan.

– Hoiva ja lepo tarkoittavat ihmisille hyvin eri asioita. Jollekin hoiva tarkoittaa 40 päivän vuodelepoa imettäen. Toiselle hoiva on sitä, että sukulainen tai ystävä käy kerran viikossa imuroimassa tai tuo ruokaa kotiovelle.


Postpartum suojaa mielenterveyttä


Postpartum ei ole pelkästään perinne. Se on myös lääketieteellinen käsite, joka kuvaa synnytyksen jälkeistä aikaa, jolloin äidin elimistö kuntoutuu synnytyksestä.

Postpartumilla on merkittävä vaikutus perheiden hyvinvointiin ja pärjäämiseen. Synnytyksen jälkeiset mielenterveyden häiriöt, kuten synnytyksen jälkeinen masennus, voivat alkaa postpartum-aikana. Myös tästä syystä on tärkeää, että perheellä olisi mahdollisuus tehdä hyvinvointisuunnitelmaa postpartum-ajanjaksolle.

Synnytyksen jälkeinen hormonimyrsky voi saada aikaan baby bluesin eli mielialavaihteluja tai masennusoireita, mutta oireita voi helpottaa se, että on välittävien ihmisten ympäröimä. Hormonitasot tasapainottuvat yleensä 2-3 kuukauden sisällä synnytyksestä.


Kun äiti tuntee olevansa turvassa ja kannateltu, monesti stressihormonien taso laskee ja oksitosiinin määrä nousee. Hoivasta ja turvasta saatu oksitosiini on vahvin puolustaja stressihormoni kortisolia vastaan.

– Sitä on hyvä pohtia, voisiko meilläkin olla yhteisö enemmän mukana postpartum-ajassa, Erika Broder-Laukkanen toteaa.

– Historiassa on ollut aika, jolloin äidit eivät saaneet kovinkaan paljon hoivaa lapsivuodeaikana. Meidän äidit ja äidinäidit jäivät paljolti vaille hoivaa. Muutetaan traditioita ja annetaan aikaa toipumiselle.


Yhdysvalloissa on käyty viime vuosina paljon keskustelua postpartum-kriisistä.

Yhdysvaltojen äiti- ja lapsikuolleisuusluvut ovat kehittyneiden maiden synkimmät. Vuonna 2020 Yhdysvaltojen äiti- ja lapsikuolleisuus nousi 14-18 prosentilla verrattuna edelliseen vuoteen. Kolmannes äitien kuolemista aiheutui raskauden vaikeuttamista hengitysteiden sekä sydän- ja verisuonitautien ongelmista tai mielenterveysongelmista johtuvista, synnytyksen jälkeisistä itsemurhista. Havardin tutkijat etsivät nyt keinoja, miten perheiden synnytyksen jälkeisen ajan tukea voisi parantaa.


Suomessa on aika tyypillistä, että äiti on synnytyksen jälkeiset viikot paljon yksinään vauvan kanssa, hormonimyrskyssä ja univajetta potien. Äiti saattaa olla yli kaksitoista tuntia vuorokaudessa jalkojensa päällä vauvaa kantaen ja imettäen. Syöminen voi olla pikaista napostelua, sen verran, mitä vauvanhoidolta ehtii.

Postpartum-ajan tulisi olla imetystä ja hoivaamista tukevien hormonien, oksitosiinin ja prolaktiinin huumaa. Monesti se on väsymyksestä johtuvien stressihormonien valtaama ajanjakso.


Ennen synnytystä kannattaa tehdä postpartum-suunnitelma, joka auttaa selkeyttämään, ketä kuuluu tukijoukkoihin ja mikä voi rentouttaa kehoa sekä mieltä.

–Vauvavuoteen ei kannata kuitenkaan luoda liikaa ihanteita. Kotona voi olla muitakin lapsia kuin vastasyntynyt eikä lepäämiseen keskittyminen ole aina mahdollista, Broder-Laukkanen painottaa.

– Postpartum ei ole epäonnistunut, jos kukaan ei tuokaan ruokaa tai käy siivoamassa. Postpartumin voi sulauttaa omaan arkeen.

Postpartum-aikaa suunnitellessa itseltä voi kysyä: Mitä minä tarvitsen? Mikä on minulle lepoa? Miten voin järjestää näissä olosuhteissa riittävästi rentoutumista ja hyvää ravintoa?


Lue myös:




Comments


bottom of page