Tiedostatko ajattelusi vääristymät?

Kaikki ihmiset tekevät jonkin verran satunnaisia tiedon prosessoinnin virheitä. Jos omat ajatusmallit aiheuttavat kärsimystä ja johtavat toistuvasti huonoihin päätöksiin, kyseessä on urautunut ajatusvääristymä.

Jos ajatuksesi olisivat rautalankaa, minkä näköisiä ne olisivat? Tosi lyhyitä pätkiä, sotkuisia sutturoita vai pitkää, solmuista piuhaa – tai jotain, mitä voi muovata, mistä voi rakentaa ja kehittää?

Kognitio, eli ihmismielen tiedonkäsittely- ja ajattelutoiminnot, on häiriöille altis järjestelmä. Siihen voi vaikuttaa monet asiat: tunteiden ja stressin käsittelytaidot, hormonit, ravitsemustila ja väsymys, itsetunto, arvot ja asenteet, ympärilläsi olevat ihmiset sekä arjen sujuvuus.

Stressaava elämäntyyli, vaikeat ihmissuhteet ja kaaosaltis, ennakoimaton arki haastavat ajattelua. Eikä se ole aina huonoa haastamista. Virheitä ja sotkuisia tilanteita selvittämällä oppii tehokkaasti. Kognitio tarvitsee kokemuksia, yllätyksiä ja haasteita muovautuakseen vahvemmaksi. Yllättävät ja haastavat kokemukset sekä kohtaamiset erilaisten ihmisten kanssa muokkaavat ajattelua.

Mitä ovat ajatusvääristymät?

Ajatusvääristymät ovat toistuvia päättelyvirheitä sosiaalisissa tilanteissa sekä päätöksenteossa. Ihminen käyttää ajattelustrategiaa, joka voi aiheuttaa kärsimystä hänelle itselleen ja toisille ihmisille.

Tunnettuja ajatusvääristymiä:

Ylikeskittyminen kielteisiin kokemuksiin. Ihminen ikään kuin valuttaa kokemansa sihdin läpi, kerää talteen kaiken kokemansa negatiivisen ja jää möyhimään sitä, usein loppuelämäkseen. Hän ”hyperfokusoituu” hämmentämään kokoamaansa kasaa niin, että elämän tarjoamat myönteiset kokemukset saattavat jäädä elämättä.

Kun mieli oppii etsimään ihmisistä ja tapahtumista kielteisiä yksityiskohtia, on vaikea tuntea elämäniloa. Monesti kielteisiin kokemuksiin keskittymisen taustalla on traumoja.

Kun ihminen kasvaa ulos trauman aiheuttamasta ansasta, puhutaan trauman jälkeisestä psyykkisestä kasvusta.

Päättelyvirhe: Minua kohdellaan usein väärin.

Korjaava ajatus: Elämässäni tapahtuu myös paljon hyvää.

Mustavalkoinen ajattelu. Ihmiset ovat joko todella hyviä tai todella huonoja. Asiat menevät oikein tai väärin. Jos en menesty täydellisesti, olen häviäjä. Jos joku tekee virheen, ajattelen, että hän on epäluotettava ja epäpätevä kaikessa. Tämän tapaisia päätelmiä tekee mustavalkoisesti ajatteleva ihminen.

Mustavalkoisesti ajattelevan mielessä ei toimi kovinkaan hyvin käsitteet kohtuus tai armollisuus. Keskiverto on hänelle jopa pahempi asia siedettäväksi kuin häviäminen. Hän on ylivaativa toisia kohtaan ja odottaa myös itseltään paljon.

Nopea ja tehokkuutta korostava ympäristö ruokkii taipumusta mustavalkoiseen ajatteluun. Jos ihminen suorittaa nopeasti ja tehokkaasti, hänellä ei ole aikaa jäädä pohtimaan harmaan eri sävyjä. Hän alkaa tehdä yhä nopeampia ja jyrkempiä päätelmiä.

Päättelyvirhe: Pitää olla huippuhyvä, jotta on oikeus näkyä ja kuulua.

Korjaava ajatus: Kaikki elämä ja elävä, ihmiset ja ajatukset ovat kiinnostavia.

Nopea hyppy johtopäätökseen. Mieli voi etsiä liian nopeita ratkaisuja. Silloin se jättää väliin suurimman osan hitaan, kriittisen tai luovan ajatteluprosessin vaiheista: arvioinnin, vaihtoehtojen vertailun, analysoinnin, asioiden yhdistelyn uudella tavalla sekä faktoihin perustuvan päätöksenteon.

Tyypillinen nopea hyppy ratkaisuun voi olla esimerkiksi ostopäätös, joka ei ole realistisella perustalla.

Nopeista hypyistä voi oppia pois hidastamalla omaa ajattelua. Jos tuntuu, että joku päätös pitää tehdä heti, silloin päätöksentekoprosessia kannattaa hidastaa. Kysy ensin itseltäsi: Oletko tarkastellut asiaa eri kulmista ja eri ihmisten kannalta? Oletko katsonut tarpeeksi pitkälle ja lähelle? Mitä vaihtoehtoja sinulla on? Onko valintasi sosiaalisesti oikeudenmukainen ja pohjautuuko se tosiasioihin? Ja kuuluuko tämä asia sinulle?

Päättelyvirhe: Tällaiset valinnat johtavat automaattisesti tähän kategoriaan.

Korjaava ajatus: Valintoihin yhdistyy monia asioita.

Myönteisten asioiden mitätöinti. Joskus voi olla vaikea sietää sitä, että omassa ja toisten elämässä tapahtuu hyviä asioita. Naapuri ei voi olla ainoastaan rakastunut, vaan tuohon täytyy liittyä aivan varmasti jotain taka-ajatuksia ja hyväksikäyttöä. Työkaveri on hyvä työssään, mutta jonkin sortin pyrkyri tai huijari hän itse asiassa pohjimmiltaan on, kerta kaikkiaan.

Myös silloin, kun itselle menee vaihteeksi hyvin, mielessä väijyy epäilys ja odotus: Milloin tapahtuu jälleen jotain ikävää?

Päättelyvirhe: Onnellisuus on sietämätöntä, ja toisen onnistuminen on minulta pois.

Korjaava ajatus: Eikö ole pelkästään hyvä asia, että ihmiset onnistuvat?

Emotionaalinen päättely. Jos haasteena on liian emotionaalinen päättely, valinnat syntyvät tunnevaltaisesti. Jos tuntuu siltä, etten jaksa herätä aamulla töihin, sitten voin jäädä kotiin. Jos tuntuu, että olen kokenut vääryyttä, mielestäni kaikenlainen kostaminen ja mustamaalaus on oikeutettua.

Kun tunnejärjestelmä on kaapannut vallan aivoissa, päätöksiä ei ohjaa järki, oikeus eikä kohtuus, vaan voimakkaat tunteet.

Päättelyvirhe: Minulla on omat säännöt.

Korjaava ajatus: Yhteiset säännöt, tavat ja käytännöt koskettavat ja suojaavat myös minua.

Yleistäminen. Kaikki ihmiset ovat epäluotettavia. Minulle käy aina näin. Mikään ei koskaan muutu minun elämässäni. Yleistäviin ajatuksiin sisältyy monesti sanat: aina, kaikki ja koskaan.

Jos omassa elämässä on ollut paljon hankaluutta ja pettymyksiä, voi olla vaikea muuttaa muodostunutta ajatuskaavaa: Minulle käy aina näin, koska todistettavasti minulle käy aina näin.

Ajattelun kaavoja voi lähteä muokkaamaan uusiksi esimerkiksi kognitiivisessa psykoterapiassa. Arjessa kannattaa poimia pieniä poikkeuksia sääntöön: Itse asiassa kokkasin tänään hyvää pastaa, parempaa kuin kymmenen vuotta sitten. Kävin myös kuntosalilla, mitä en olisi jaksanut tehdä viisi vuotta sitten. Moni asia on muuttunut elämässäni.

Päättelyvirhe: Aina käy näin.

Korjaava ajatus: Milloin viimeksi ei käynyt huonosti?

Katastrofiajattelu. Optimistiset ja pessimistiset ”mitä jos” -ajatukset ovat osa kriittistä ajattelua. Joskus on hyödyllistä leikkiä ajatuksilla kaikkein parhaasta ja pahimmasta skenaariosta, ja joskus on myös järkevää jättää asioita tekemättä oman riskiarvion perusteella.

Katastrofiajattelu on toisenlaista ”mitä jos” -ajattelua. Katastrofiajatuksista muodostuu luuppi, joka jää pyörimään päähän. Mielessä voi pyöriä epärealistisia ajatuksia esimerkiksi onnettomuuksista, läheisten kuolemasta tai vararikosta. Vaikka järki sanoo, ettei ole hätää, ajatukset eivät jätä rauhaan, aiheuttavat ahdistusta ja rajoittavat elämää.

Päättelyvirhe: Mitä jos tapahtuu jotain pahaa?

Korjaava ajatus: Minä selviän kyllä.

Ajattelun kehittäminen alkaa siitä, että antaa aikaa ajattelulle ja omien ajattelumallien tarkkailulle sekä muokkaamiselle.

Ajattelun resilienssi tarkoittaa sitä, että mieli oppii toimimaan joustavasti: Ihminen kykenee katsomaan tapahtumia monesta eri näkökulmasta, tarkastelee omia ajatuksiaan ja toimintaansa sekä kriittisesti että myötätuntoisesti. Hän muodostaa kokemastaan rehellisen tarinan ensisijaisesti itseään varten ja suuntaa fokuksensa virheistä oppimiseen.

Kun resilienssi on vahva, ihminen kysyy itseltään vastoinkäymisen jälkeen: Mitä hyvää voin oppia tästä?

Vaikeimmat ajatusvääristymät juontavat useimmiten siitä, että ihminen kokee olevansa uhri ja jää uhrin tilaan. Mieli fokusoituu menneisiin tapahtumiin ja tulkitsee kaiken ikävien elämäntapahtumien lävitse.

Psykologien mukaan ajatusvääristymistä kärsivä tarvitsee kolme strategiaa:

Show up – osallistu ja anna elämälle uusi mahdollisuus.

Let go – päästä irti menneestä ja haitallisista tavoista.

Move on – uskalla uskoa, että ihminen voi kasvaa, oppia uusia psyykkisiä taitoja ja elämä voi yllättää myös myönteisesti.