Aborttidoula kulkee rinnalla vaikeassa päätöksessä
Ruotsissa ja vähitellen myös Suomessa on yleistymässä uusi ilmiö: aborttidoula. Raskauden keskeyttänyt kokee usein jäävänsä liian yksin.
Ammatillisesti synnytyksen tukihenkilönä toimivien doulien keskuudessa on meneillään suuntaus, jossa doulat laajentavat palveluitaan muuhunkin kuin synnytyksen tukemiseen. Doulan voi pyytää vierellä kulkijaksi keskenmenosta toipumiseen tai raskauden keskeytysprosessiin.
On ryhdytty puhumaan full spektrum doulista eli kokonaisvaltaisesti raskauden, synnytyksen, postpartumin ja vauvavuoden aikana tukena työskentelevistä tukihenkilöistä.
Ruotsissa on noussut puheenaiheeksi uusi ammatti, aborttidoula. Ilmiön toi Ruotsiin doula ja sairaanhoitaja Opokua Britton noin puolitoista vuotta sitten.
Ruotsissa tehdään 35 000 – 38 000 aborttia vuodessa ja lapsia syntyy vuosittain noin 114 500. Suomessa sekä raskauden keskeytysten että synnytysten määrä on pienempi. Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 7600 aborttia. Vauvoja syntyi 49 726. Raskauden keskeytysten määrä on selkeästi vähentynyt Suomessa kymmenen viime vuoden ajan.
Raskauden keskeytykseen on monia eri syitä. Suomessa 95 prosenttia keskeytyksistä tehdään sosiaalisista syistä: Voimavarat ja olosuhteet eivät ole suotuisat lapsen syntymälle, raskaaksi tullut on alaikäinen tai yli 40-vuotias, hänellä on jo neljä lasta tai enemmän. Suomessa ei voi edelleenkään ilmoittaa viralliseksi syyksi sitä, ettei halua lasta. Naisen täytyy perustella päätöstään sosiaalisilla syillä, vaikka todellinen perustelu on se, että hänellä on oikeus päättää omasta elämästään ja kehostaan.
Noin viisi prosenttia keskeytyksistä tehdään mahdollisen tai todetun sikiövaurion vuoksi. Syntyvä lapsen todetaan olevan niin vakavasti sairas, että hänen elämänsä tulisi todennäköisesti olemaan vaikea ja elinikäennuste mahdollisesti lyhyt.
Päätös elämästä ja kuolemasta
Aborttitarinoista väitöstutkimuksen tehneen Salome Tuomaalan mukaan aborttipäätöksessä ei päätetä vain syntymättömän kohtalosta vaan tunnustellaan ja arvioidaan oman elämän voimavaroja, suuntia, mahdollisuuksia ja mahdottomuuksia.
Aborttipäätöstä tehdessään nainen on tilanteessa, jossa hänen täytyy valita elämän ja kuoleman välillä.
– Tilanne voi olla itselle ristiriitainen, jos täytyy valita kuolema, pohtii doula, joogaopettaja Hanna-Mari Kuikka.
– Kuulin ensimmäisen kerran noin kahdeksan vuotta sitten, että doula voi olla tukena myös raskauden keskeytyksessä. Kun opiskelin doulaksi, keskenmenoa ja raskauden keskeytystä käsiteltiin koulutuksessa aika vähän. Oppi keskeytyksessä doulana toimimiseen on tullut kokemuksen kautta.
Kuikka kertoo päätyneensä useimmiten tukihenkilöksi keskeytykseen, jossa raskaus on ollut toivottu ja siitä on iloittu. Sitten yllättäen tulee tieto, että vauva on vakavasti sairas ja keskeytystä täytyy ryhtyä harkitsemaan.
Abortin valinnut jää liian yksin
Suomessa ei vielä käytetä yleisesti nimikettä aborttidoula. Hanna-Mari Kuikka pitää uutta sanaa hyvänä.
– Se luo ymmärrystä, että myös raskauden keskeytykseen voi saada tukea. Enemmän kyllä pidän nimityksestä full spekrum doula, hän sanoo.
Emotionaalisen ja sosiaalisen tuen tarve voi olla suuri. Myös keskeytyksen fyysiseen puoleen tarvitaan lisää tukea. Raskauden keskeytyksessä on mukana samoja asioita kuin synnytyksessä: supistuksia, poltetta ja kipua.
Lähes kaikki raskauden keskeytykset hoidetaan lääkkeellisesti kotioloissa. Kertomusten perusteella suuri osa tekee abortin yksin kotona.
Naiset kertovat jäävänsä aborttiprosessissa yksin. Abortti herättää usein moraalisia pohdintoja lähipiirissä, ja myös osalle terveydenhuollon ammattilaisista abortti voi olla vaikea asia.
Salome Tuomaalan väitöskirjassa eräs nainen kertoo, miten aborttihakemuksen vastaanottanut lääkäri näytti surulliselta. Toisessa tarinassa lääkäri pyysi toistamiseen harkitsemaan lapsen antamista adoptioon.
Eräässä kertomuksessa lääkäri ei jaksanut kuunnella asiakkaan perusteluja loppuun, vaan kirjoitti nopeasti puoltavan lausunnon ja ohjasi naisen ulos huoneesta.
Sairaalassa lääkäri saattaa huikata juuri abortin tehneelle kaukaa ovelta, että kaikki ok, voit lähteä kotiin.
– Synnytyssairaalan henkilökunnalla ei ole ajallisesti resursseja olla kovinkaan paljon läsnä ja tukena. Abortti mielletään medikaaliseksi: Se on toimenpide, joka tehdään, Kuikka sanoo.
– Olisi arvokasta, ettei ihminen ole yksin siinä tilanteessa. Jotkut ovat sanoneet abortin jälkeen, etteivät tajunneet, että siihen tilanteeseen voi pyytää jonkun mukaan.
Hanna-Mari Kuikka muistelee asiakkaansa tarinaa vauvan elämän keskeyttämisestä. Naisella oli keskeytyksessä tukenaan puoliso. Jossain kohtaa supistuksia mies oli tokaissut, että eihän tämä näin voi mennä. Hän oli pyytänyt henkilökunnalta jumppapallon ja ryhtynyt tukemaan kivunlievityksessä samalla tavalla kuin heidän muidenkin lastensa synnytyksissä.
– Kun olen ollut doulana abortissa, kukaan synnytyssairaalassa ei ole avoimesti äimistellyt. Joskus on todettu, että ai teitä onkin näin monta, kun abortissa on ollut mukana puoliso ja doula. Eräs kätilö sanoi minulle jälkikäteen että oli tosi koskettavaa seurata, miten olit hänen kanssaan. Tällähän tavalla näitä pitäisi hoitaa.
Toistuvien aborttien määrä on suuri
Vuonna 2021 aborteista 37 prosenttia tehtiin naisille, joille oli tehty keskeytys jo aiemmin. Salome Tuomaalan tutkimus sisältää myös aborttitarinoita, joissa korostuu terveydenhuollon ammattilaisten ja raskauden keskeytystä hakevien erilaiset näkökulmat tilanteeseen.
Sitten tehtiin ultraäänitutkimus. Se olikin jännää kun sitä en ollut aiemmin kokenut. Kun gynekologi näytti kuvasta, että tässä se on, niin ne näytti minusta ihan kaurahiutaleelta ja sanoin sen poikaystävälleni ja repesimme nauruun. Gynekologi ei varmaan pitänyt meitä kovin kypsinä. Sitten istuuduttiin pöydän ääreen ja gynekologi soitti yliopistolliseen sairaalaan, että olisi potilas tulossa ja milloin löytyisi vapaita aikoja. Siellä vissiin oli kiireistä ja gyne sanoi ”ei ei kyllä se voi tulla ensi viikollakin”. Mulla meni hermot ja rupesin siinä sanomaan, että minä en kyllä odota ensi viikkoon, kun voin näin huonosti ja jatkuvasti pyörryttää ja oksettaa. Gyne sanoi puhelimeen ivallisesti, että ”ahaa potilaalla onkin kiire”. Sain kuitenkin ajan 4 päivää aiemmin kun miltä hetki aiemmin oli näyttänyt. Kun gyne oli lopettanut puhelun, hän sanoi suunnilleen, että ”nuori neiti, sinä et voi tulla tänne prinsessana määräämään lääkäreitä”. Sanoin siihen vaan, että minä olen oman elämäni prinsessa ja vaadin vain parasta itselleni. En ole koskaan ole ollut anteeksi että olen olemassa- tyyppiä. Minulle tuli tunne, että minun olisi pitänyt olla ”helpompi” potilas, ehkä vähän itkeä ja kiltisti tehdä niin kuin käsketään. - Salome Tuomaala: Keskeytetty elämä
Erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä abortista voi lukea Instagramissa Onnellisia aborttitarinoita -tilillä.
Terveydenhuollon ammattilaisten asennoitumisessa raskauden keskeyttäjää kohtaan voi näkyä henkilökohtaiset arvot, resurssipula sekä se, että vastaanotolla ja sairaalassa nähdään paljon toistuvia abortteja.
– Ehkä synnytyssairaaloissa on yhä jonkin verran ”holtiton ja huono nainen” -myyttiä asennoitumissa aborttiin. Itse olen sitä mieltä, että jos on valinnut ammatiksi synnytyksen ammattilaisuuden, siihen ammattiin kuuluu myös raskauden keskeytys. Pääosin olen onneksi kuullut kokemuksia ymmärtäväisestä, ei-tuomitsevasta henkilökunnasta.
Raskauden keskeyttäneiden keskusteluissa on esitetty toive, että Suomessakin otettaisiin terveydenhuollon dokumentoinnissa käyttöön termi TFMR, termination for medical reason eli keskeytys lääketieteellisistä syistä.
Miten aborttidoula voi tukea?
Osalle ihmisistä abortti on itsestäänselvyys eikä siihen liity raskaita tunteita. Osa puolestaan tuntee prosessin aikana surua ja raskaudesta luopumisen tuskaa. Tilanne voi herättää kysymyksiä: Miksi tämän piti tapahtua juuri minulle ja meille?
– Doula on kuuntelija ja ikään kuin peili vaikean päätöksen teossa. Doula ei ohjaa päätöstä mihinkään suuntaan. Yhdessä voidaan hahmottaa vaihtoehtojen polkuja ja keskustella, mikä poluista on sopivin voimavaroillesi ja elämäntilanteessasi, Kuikka kuvaa doulan työtä raskauden keskeytysprosessissa.
Abortissa doula tukee samalla tavalla kuin synnytyksessä: auttaa lääkkeettömässä kivunlievityksessä, kuuntelee ja pitää huolen, ettei nainen jää yksin.
– Monesti tukeminen ja vierellä kulkeminen on ollut keskustelua ja viestittelyä. Olen ollut mukana ainoastaan muutaman kerran itse keskeytyksessä, Kuikka kertoo.
Raskauden keskeytys voi olla raskas kokemus mahdollisesti mukana olevalle puolisolle. Myös hän on luopumassa lapsestaan.
– Puoliso saattaa tuntea raskaita tunteita ja samanaikaisesti hän yrittää kannatella toista, joka käy keskeytyksen fyysisesti läpi. Joskus voi olla helpottavaa, että mukana on myös joku ulkopuolinen tukihenkilö, aivan kuten synnytyksessä. Tällöin kummankin vanhemman surulle ja luopumisprosessille on enemmän tilaa.
Jos keskeytys tehdään Valviran erikoisluvalla raskauden ollessa jo pitkällä, sairaalan henkilökunta saattaa kehottaa jättämään jäähyväiset lapselle ja ottamaan valokuvan muistoksi. Joissakin sairaaloissa voidaan ehdottaa lapsen jalanjälkien ottamista muistoksi. Jalanjäljet voidaan painaa esimerkiksi musteella paperille.
– Hyvästien jättäminen on tärkeää eikä hyvästien hetkellä pidä kiirehtiä. Lapsi jättää jäljen vanhempiinsa, vaikka hän ei jää eloon.
Keskeytyksen jälkeen hormonit voivat olla sekaisin ja rintoihin saattaa nousta maitoa samoin kuin synnytyksen jälkeen. Kehon täytyy palautua raskaudesta.
Jos kokemus jättää trauman, sen käsittelyssä voi auttaa kehollinen työskentely.
– Puhun sen puolesta, että kehollisuus tulisi olla mukana vaikean raskaus- ja synnytyskokemuksen käsittelyssä. Esimerkiksi Rosen-terapiasta tai psykofyysisestä psykoterapiasta saattaa olla apua.
Jos raskaus on ollut toivottu ja se joudutaan keskeyttämään, käynnissä on raskas psyykkinen prosessi: Lopullinen luopuminen raskaudesta ja vauvasta.
Mistä ratkaisuja terveydenhuollon resurssipulaan?
– Raskauden keskeyttäjät ja keskenmenon kokeneet ovat väliinputoajia. Heille ei ole riittävää hoitopolkua. Voisiko olla joku, joka ottaa yhteyttä muutaman päivän päästä ja selvä reitti, mistä voi saada tukea? Doula Hanna-Mari Kuikka kysyy.
Kuikan mukaan neuvolat ja synnytyssairaalan henkilökunta eivät saa ohjata ihmisiä yksityisten palveluntarjoajien luo.
– Kaikkea ei pidä yksityistää eikä kaikilla ole mahdollisuuksia yksityisiin palveluihin. Mielestäni julkiset ja yksityiset palvelut voisivat vallitsevan työvoimapulan aikana lähentyä toisiaan. Lisäksi tarvittaisiin ilmaisia ja edullisia matalan kynnyksen paikkoja, joista voi saada tukea.
Ruotsissa yksityiset aborttidoulat ovat tarjonneet palveluitaan ilmaiseksi alle 18-vuotiaille. Suomessa puolestaan on perustettu hiljattain uusi yhdistys, Tähti Ry raskaudenaikaisen menetyksen kokeneille.
Lähteet:
Salome Tuomaala: Keskeytetty elämä. Helsingin yliopisto 2011
Raskauden keskeytykset 2021. Tilastoraportti 29/2022. THL