top of page

Aikuisiän sosiaaliset taidot – mitä ne ovat?

Sosiaaliset taidot ovat taitoja, joita ihmiset käyttävät vuorovaikutuksen aloittamiseen, ylläpitämiseen, kehittämiseen ja syventämiseen. Näitä sosiaalisia taitoja tarvitaan eniten työelämässä, perheessä ja ihmisten jokapäiväisissä kohtaamisissa.






Aikuisten sosiaaliset taidot voidaan jaotella neljään kategoriaan:


Tunneälykkyys (emotional intelligence). Ihmiset tarvitsevat elämässään viittä keskeistä tunnetaitoa:

  1. Tunnistat omat tunteesi ja osaat nimetä ne.

  2. Hyväksyt ja validioit tunteesi eli annat itsellesi luvan tuntea.

  3. Osaat säädellä tunnettasi hyvillä, terveellisillä säätelykeinoilla.

  4. Harkitset, millä tavoin ilmaiset tunnettasi.

  5. Reflektoit tunnettasi eli tutkit tilannetta sekä omia tunteitasi jälkikäteen: Mitä tunsin, miten reagoin, mitä opin tilanteesta ja mitä voisin tehdä seuraavalla kerralla toisella tavalla?


Tunteita voi käsitellä reaktiivisesti tai proaktiivisesti. Reaktiivisuus on välitöntä tunteen aiheuttamaa toimintaa. Proaktiivisuus on taitoa ottaa tuumaustauko, jonka aikana harkitset ja suunnittelet, miten voit suunnata tunteen energialatauksen mahdollisimman hyödylliseen toimintaan ja muuttaa oman mielialasi voi toisenlaiseksi.


Sosiaalinen tietoisuus (social-awareness). Sosiaalinen tietoisuus on taitoa lukea ja ymmärtää sosiaalisia tilanteita:


  • Mitä oma ja toisten kehonkieli viestittää?

  • Mikä on tilanteeseen sekä kulttuuriin sopivaa käyttäytymistä sekä pukeutumista?

  • Miten annetaan ja otetaan sosiaalista tilaa?

  • Miten rakennetaan kiinnostavaa ja tehokasta keskustelua, tuhlaamatta toisten arvokasta aikaa?

  • Mikä voima on hymyilevillä silmillä?


Sosiaalista tietoisuutta on myös se, että ymmärrät, missä sosiaalisessa roolissa olet. Kun lähdet työhaastatteluun, palaveriin tai työmatkalle, otat ammattilaisen rooliin, joka on erilainen kuin esimerkiksi perheen lomamatkalla tai hyvän ystävän kanssa kahvitellessa. Kun tulet kotiin, olet ehkä äidin, isän tai puolison roolissa, tai yksin täysin omana itsenäsi kotiverkkareissa.


Itsetuntemus (self-awareness). Mitä parempi itsetuntemus ihmisellä on, sitä helpompaa on olla luonteva sosiaalisissa tilanteissa. Itsetuntemus alkaa siitä, että ihminen aidosti kokee olevansa arvokas yksilö, tuntee persoonansa vahvuudet sekä heikot puolet, on rakentanut elämänkokemuksistaan tarinan ja on rehellinen itselleen. Hän osaa vastata itselleen kysymyksiin: Kuka minä olen ja mitkä arvot ohjaavat elämääni?


Itsensä johtaminen (self-management). Itsesäätely ja itsensä johtaminen tarkoittavat monia säätelytaitoja. Ihminen osaa säädellä tunteitaan, stressiään sekä motivaatiotaan. Hän ennakoi, suunnittelee ja ohjaa toimintaansa. Hän kykenee saavuttamaan yksilöllisiä tavoitteitaan sekä ryhmän, esimerkiksi työtiimin, urheilujoukkueen tai perheen yhteisiä tavoitteita.


Hyvät itsensä johtamisen taidot omaava ihminen oppii jatkuvasti virheistään ja jalostaa vastoinkäymiset oppimiskokemuksiksi.


Ihmissuhdetaidot (relationship skills). Ihmissuhdetaitoja ovat mm. huomaavaisuus, välittämisen osoittaminen, auttavaisuus sekä keskustelemisen, neuvottelemisen ja kuuntelemisen taidot, kyky ratkaista ristiriitoja sekä kyky kohdata omia ja toisen ihmisen tunteita.



Vahvista kuuntelemisen taitoa


Jos omissa sosiaalisissa taidoissa on kehittämisen tarvetta, kannattaa aloittaa kuuntelemisen taidoista. Kuuntelemisen taidot ovat olennaiset, kun rakennat yhteyttä toisiin ihmisiin.


Kuuntelemisessa on kaiken aikaa käynnissä kolme tasoa: kognitiivinen, emotionaalinen ja sosiaalinen. Kun kuuntelet toista ihmistä, tapahtuu yhtä aikaa monia asioita:


  1. Otat tietoa vastaan toiselta ihmiseltä.

  2. Arvioit tiedon luotettavuutta ja kiinnostavuutta sekä puhujan persoonaa.

  3. Yhdistät kuulemiasi kiinnostavia asioita aiemmin hankkimaasi tietoon. Muodostat aivoissasi synteesin, uuden tietokokonaisuuden.

  4. Vastaat puhujalle kehonkielellä sekä esittämällä kysymyksiä ja kommentteja. Sinun täytyy ajoittaa kysymyksesi, kommenttisi, ilmeesi ja eleesi oikeisiin kohtiin, jotta puhuja kokee vuorovaikutustilanteen mukavaksi, kiinnostavaksi, turvalliseksi ja arvostavaksi.

  5. Hallinnoit sosiaalista tilaa.

  6. Edustat itseäsi, tuot esille omaa persoonaasi.


Sosiaalisesti taitava kuuntelija käyttää kognitiivista ja affektiivista eli tunnetason empatiaa, hän virittäytyy puhujan kokemukseen ja ajatusmaailmaan.


Työkaluja, joita taitavat kuuntelijat käyttävät:


Myötäily. Myötäilyllä syvennetään vuorovaikutusta. Myötäily voi olla kehonkieltä, esimerkiksi keskustelukumppanin asennon hienovaraista peilaamista omalla kehonkielellä sekä katsekontaktin säätelyä molemmille mukavaksi.


Myötäily voi olla myös sanallista, keskustelun kiinnostavien kohtien ja toiselle tärkeiden asioiden toistamista: "Sä sanoit tuossa, että olitte lomalla Lapissa. Millainen reissu teillä oli?"


Yleinen kansainvälinen myötäilytapa on keskustelukumppanin etunimen toistaminen useaan otteeseen keskustelun aikana. "Minna, käy istumaan. Otatko kahvia? (...) Minna, kerro vähän omasta taustastasi. (...) Minna, mitä mieltä olet tällaisesta ideasta."


Hyvin käytettynä etunimen toistelu luo ystävällisyyden, arvostuksen ja tasavertaisuuden ilmapiiriä. Kömpelösti käytettynä sitä voi verrata tytöttelyyn ja pojitteluun: "Mitäpä Minna, käy istumaan." Myötäilyllä voi säädellä sosiaalisen etäisyyden ja hierarkian sopivaksi, ystävälliseksi muttei tunkeilevaksi.


Avoimet kysymykset. Avoimiin kysymyksiin ei voi vastata lyhyesti kyllä tai ei. Avoimet kysymykset alkavat kysymyssanoilla: Miten, miksi, millä, tavalla, kuinka...


Monet ihmiset unohtavat ylipäätään kysyä kysymyksiä. He puhuvat taukoamatta omista asioistaan ja jos he joskus kysyvät jotain, se liittyy heidän omaan elämäänsä ja tarinointiinsa. Tällainen vuorovaikutus on useimmiten turhauttavaa ja usein se johtaa yhteyden katkeamiseen.


Hiljaisuus. Hiljaisuus rytmittää keskustelua. Taitava keskustelija pitää hiljaiset hetket sopivan mittaisina ja niiden aikana hän ilmaisee läsnäoloa kehonkielellään. Esimerkiksi parisuhteessa voidaan olla pitkiäkin aikoja hiljaa, pelkästään kehonkielellä ja energialla kommunikoiden.


Kuuntele sekä puhuttua että kehonkieltä. Anna tilaa toisten puheenvuoroille ja kunnioita erilaisia puhetyylejä. Osa ihmisistä puhuu hitaammin tai hiljaa. Se ei tarkoita, että heidän sanomansa olisi vähäisempi kuin nopean, sujuvan tai äänekkään puhujan.




Kuusi ohjetta vuorovaikutuksen syventämiseen


  1. Kun olet toisten seurassa ja joku virittelee keskustelua, vältä multitaskaamista puhelimeen tai tietokoneeseen keskittyen.

  2. Vältä luennointia läheisille ja työkavereille. Pitkät monologit ovat toisille pitkästyttäviä ja luovat itsekeskeistä kuvaa.

  3. Jos et ymmärrä tai tiedä jotain asiaa, kerro se suoraan. Vältä esittämästä, että aihe tai tilanne on sinulle entuudestaan tuttu, jos se ei sitä ole.

  4. Esitä asiasi sopivan lyhyesi. Useimmiten ihmiset eivät jaksa kuunnella kovin pitkiä ja rönsyileviä selostuksia.

  5. Pidä keskustelu kiinnostavana. Kiinnostavat ihmiset jäävät mieleen ja heihin otetaan mielellään uudelleenkin yhteyttä. Keskity kuitenkin olemaan enemmän kiinnostunut kuin kiinnostava.

  6. Uskalla näyttää haavoittuvuutesi. Ihmissuhteet syvenevät juuri niissä hetkissä, kun lasket suojauksen ja myönnät, että olet väsynyt ja haavoittunut.


Lähde:


Berkeley Well-Being Institute




Comments


bottom of page