Emotionaalisesti torjuva perhe on vaiettu suru
Perheen emotionaalista torjuntaa on vaikea tunnistaa, koska se on näkymätöntä. Se ei ole niinkään tekoja, vaan pieniä tapoja, katseita, ilmeitä ja eleitä, joita perheessä ei ole.
Tuntuuko joskus siltä, että sinulla ei ole kaikkia tunteita, joita toisilla ihmisillä on? Olo tuntuu joskus selittämättömän tyhjältä.
Psykologi Jonice Webbin mukaan aukot tunneskaalassa ja epämääräinen tyhjyyden tunne voivat johtua emotionaalisen hoivan puutteista lapsuudessa. Emotionaalisesti torjuvassa perheessä kasvaneet tuntevat joskus tyhjiä tunteita.
Webbin mukaan emotionaalisesti torjuvat perheet ovat useimmiten aivan tavallisia ja riittävän hyviä perheitä. Lasten kasvatuksesta ja kehityksestä kannetaan vastuuta aivan tavanomaisesti, mutta tunnetason yhteys lapsen ja vanhemman välillä on pinnallinen tai hauras.
"Emotionaalisessa torjunnassa ei ole kyse siitä, mitä vanhemmat ovat tehneet. Kyse on siitä, mitä he eivät ole tehneet tai missä he yrittämisestä huolimatta ovat jääneet liian etäisiksi. Vanhemmat voivat rakastaa sinua, mutta et ole tuntenut sitä rakkautta", Webb kirjoittaa kirjassaan Running empty no more.
Emotionaalisesti torjuvassa perheessä lapselta jää oppimatta, mitä ovat emotionaaliset tarpeet. Vanhempi voi halata, kehua ja kannustaa, mutta hän ei huomaa lapsen todellisia tunnetiloja. Hän ei huomaa pieniä vihjeitä, milloin lapsella on vaikea päivä ja hän tarvitsee vanhemman apua tunteidensa kantamiseen. Perheessä voidaan jutella paljon, mutta ei tunteista. Perhe-elämästä puuttuu riittävä tunnetason yhteys perheenjäsenten välillä.
Vanhempi saattaa ehkä huomata lapsen tunteet, mutta jokin lukko estää häntä ottamasta tunteita puheeksi. Lapselta ei koskaan kysytä:
Onko kaikki hyvin?
Oletko väsynyt?
Miltä sinusta nyt tuntuu?
Onko tämä liian pelottava sinulle?
Mitä kavereillesi kuuluu?
Tarvitsetko apua?
Mistä huomaat olevasi emotionaalisesti torjuttu lapsi?
Monet tunnistavat vasta aikuisiässä kasvaneensa perheessä, jossa tunnetarpeita ei ole huomioitu. Perheen emotionaalisen torjunnan voi tunnistaa siitä, että aikuisena on vaikea ottaa apua vastaan toisilta. Saatat olla liiankin avulias toisia kohtaan, mutta avun pyytäminen ja saaminen itselle voi tehdä olon torjuvaksi, jopa vihaiseksi.
Ihmiset kokevat usein, että olet mukava ihminen, mutta etäinen. Saatat solmia hyviä ja syvällisiä ystävyyssuhteita, mutta ne eivät kestä kovin pitkään. Et tunne emotionaalista tarvetta vaalia ystävyyttä.
Emotionaalisesti torjutut ovat usein vaativia sekä itseään että toisia ihmisiä kohtaan. On tyypillistä, että asetat ihmissuhteiden standardit korkealle. Jäät etäiseksi, koska et näytä toisille heikkoja hetkiäsi.
Webbin mukaan tunteita torjuva perhe ilmaisee rakkautta teoilla, ei sanoilla.
"Asioita, joihin yhdistyy tunteita, jätetään sanomatta, jakamatta ja keskustelematta", hän kirjoittaa Psychology Today -lehdessä.
Perheen erimielisyyksiä ei selvitetä, vaan ne unohdetaan – ja ei unohdeta. Perheenjäsenet saattavat syyllistää toisiaan vielä vuosikymmenten jälkeenkin vanhoista riidoista, joista ei ole koskaan kunnolla puhuttu. Ristiriidat ja loukkaantumiset on säilötty sisimpään eikä niitä ole koskaan keskusteltu selviksi. Monesti aivan arkisetkin erimielisyydet tai kritiikki perheenjäsentä kohtaan voivat johtaa riitaan, loukkaantumiseen ja mykkäkouluun.
Perhejuhlien jälkeen olo saattaa tuntua tyhjältä ja turhautuneelta. Odotit perheen kokoontumiselta tunneyhteyttä, jota ei tälläkään kertaa syntynyt.
Miten emotionaalisesta tyhjyydestä pääsee pois?
Omaa tunnejärjestelmää voi korjata ryhtymällä tunnekasvattamaan omaa itseä: Tee nyt aikuisena kaikki se, mitä vanhemmilta jäi tekemättä.
Voit oppia tiedostamaan, milloin emotionaalinen torjunta aktivoituu sinussa: Milloin tunteita on vaikea sanoa ääneen? Mitä kehossasi ja mielessäsi tapahtuu, kun joku tarjoaa apua?
Lapsuudessa tunteitani eri huomattu ja arvostettu. >> Huomaa tunteesi ja arvosta niiden viestiä.
Lapsuudessa ei ollut järjestelmällisyyttä ja ennakointia. >> Luo elämääsi rajat ja järjestystä.
Lapsuudessa tunteitani ei kannateltu enkä saanut lohtua. Kannoin kaiken yksin sisälläni. >> Ohjaa ja kannattele itseäsi kannustavilla sekä lohduttavilla ajatuksilla, kun tunnet haastavia tunteita.
Lapsuudessa en saanut apua aikuisilta. Opin pärjäämään aina yksin. >> Kiinnitä huomiota tilanteisiin, joissa joku tarjoaa sinulle apua tai olet avun tarpeessa. Toimi tietoisesti toisella tavalla kuin olet tottunut toimimaan. Varaudu kuitenkin siihen, että toiset, erityisesti perheesi, torjuvat avuntarpeesi. Hekin ovat oppineet, että pärjäät yksin.
Kukaan ei opettanut käsittelemään tunteita. >> Opettele nimeämään tunteesi ja päätä, mikä on hyödyllisin, terveellisin ja sinulle sopivin tapa käsitellä kutakin tunnetta.
Lapsuudenkodista saatu malli tunteiden käsittelyyn on huono. >> Luo tietoisesti omat mallisi.
Lähteet:
Jonice Webb: Running empty no more.
Jonice Webb: 8 Signs of Emotional Neglect in a Family.