top of page

Urheilevan nuoren häiriintynyt syöminen on hälytysmerkki

Syömisen häiriintyminen on kehä, joka voi johtaa joko vakavaan syömishäiriöön tai piileviin, hitaasti eteneviin terveysongelmiin.


Urheilevan nuoren sairastuminen syömishäiriöön on edelleen vaiettu aihe urheiluseuroissa.

– Tätä aihetta ei ole otettu avosylin vastaan urheilun kentällä, että kiva kun puututte tähän asiaan, sanoo Oman elämänsä urheilija -projektin koordinaattori Jouni Kuivalainen Syömishäiriökeskuksesta.

– Urheilu on vahvuutta korostava maailma. Siinä maailmassa mielenterveyteen liittyvistä asioista ei edelleenkään puhuta kovin suoraan.



Oman elämänsä urheilija -projekti sai alkunsa neljä vuotta sitten, kun Syömishäiriökeskuksessa kiinnitettiin huomiota siihen, että kolmannes heidän asiakkaistaan on urheilijoita tai vuoden sisällä kilpaurheilun lopettaneita.

– Urheilijat ovat muuta väestöä alttiimpia sairastumaan syömishäiriöihin. Haluamme tuoda ongelmaa näkyväksi ja keskustelun aiheeksi urheilun toimijoiden keskuudessa, Kuivalainen sanoo.

Valmentajat ovat projektin kaikkein tärkein kohderyhmä, sillä he voivat vaikuttaa syömishäiriöihin merkittävästi.

– Siitähän se lähtee, että hyväksytään ongelman olemassaolo ja ymmärretään sen syyt. Kun ongelman olemassaolo on hyväksytty, voidaan rakentaa yhteisiä toimintatapoja ja ennaltaehkäisyn käytäntöjä, Kuivalainen sanoo.

Norjassa aloitettiin 2008 vastaavanlainen projekti. Kymmenen vuoden työn jälkeen norjalaiset totesivat, että yhä edelleen on vaikea saada urheiluväkeä mukaan työskentelyyn.


Kuivalainen kertoo näkevänsä työssään valitettavan usein selän kääntämistä sairastuneelle nuorelle. Kun nuori joutuu keskeyttämään harjoittelun syömishäiriön vuoksi, valmentaja voi todeta epämääräisesti, että katsotaan sitten, kun olet taas terve.

– Häiriintynyt syöminen ja syömishäiriöt ovat terveysongelmia siinä missä nilkan nyrjähtäminenkin. Kun urheilijalta menee nilkka sijoiltaan tai hän saa aivotärähdyksen, hän on tervetullut takaisin lajin pariin, kun on parantunut. Syömishäiriöön sairastunut tarvitsee valmentajalta vahvan viestin, että hän on tervetullut harjoituksiin ja kilpailuihin, kun tämä terveysongelma hoidetaan ensin.



Miten syöminen häiriintyy?


Jouni Kuivalaisen mielestä on tärkeää tunnistaa, mitä on häiriintynyt syöminen. Syömisen häiriintyminen on syömishäiriön varoitusmerkki, johon kannattaa tarttua.

– Häiriintyneestä syömisestä tulee todella ikävä noidankehä, joka voi lopulta johtaa syömishäiriöön, ellei siihen puututa.

Syöminen alkaa häiriintyä vähitellen ja huomaamatta. Ensimmäinen merkki syömisen häiriintymisestä on usein se, että aterioita alkaa jäädä pois päivärytmistä ja syömiseen tulee kaiken aikaa lisää rajoituksia. Nuori syö esimerkiksi vain yhden aterian päivässä ja silloinkin vähän.


Häiriintyneen syömisen oireita on vaikea erottaa muista teiniälle tyypillisistä piirteistä: Ärtyisyys voi lisääntyä, nuori vetäytyy omiin oloihinsa, ei halua keskustella ja saattaa peitellä vartalon muotoja vaatteilla.

Urheilevan nuoren syömisen häiriintymiseen liittyy usein se, että hän alkaa tehdä vaativan treeniohjelman lisäksi ”omaa jumppaa” eli harjoittelee vielä lisää parantaakseen suorituskykyään. Nuori voi olla jatkuvasti jännittynyt ja hän saattaa pyrkiä suorittamaan kaikissa mahdollisissa asioissa, kaikilla mahdollisilla tavoilla.

Vakavia merkkejä syömishäiriön riskistä ovat tytöillä kuukautisten pois jääminen ja jatkuva paleleminen. Nuorella on usein vastasvaivoja, ummetusta ja turvotusta. Hänen elimistönsä toimii säästöliekillä, mikä vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja suorituskykyyn.


Painon putoaminen on vain yksi syömishäiriön oire. Ahminta ei näy välttämättä millään tavalla painossa eivätkä kaikki oksenna ahmimaansa ruokaa.

Keskeisin oire on suuri energiavaje, joka tekee olon väsyneeksi.

– Monesti aikuiset heräävät tilanteeseen vasta siinä vaiheessa, kun urheilija pyörtyy harjoituksissa tai tapahtuu jotain muuta ikävää. Jos oireita päästään hoitamaan varhaisemmassa, häiriintyneen syömisen vaiheessa, useimmiten nuori voi halutessaan jatkaa harrastustaan, Kuivalainen sanoo.


Häiriintyneen syömisen hoitamiseen ei aina tarvita kovin pitkää hoitojaksoa. Nuoret ovat fiksuja ja tajuavat nopeasti, mitä omassa ajattelussa, tunteiden säätelyssä ja käyttäytymisessä kannattaa muuttaa.

Nuoren harjoitusohjelmaa voidaan keventää ja hän jää pois kilpailuista, kunnes voi paremmin. Tunteiden säätelyn taitoja, kehonkuvaa ja itsetuntoa pyritään vahvistamaan yhdessä ammattilaisen kanssa. Kun häiriintyneen syömisen oireet ovat riittävästi hallinnassa ja itsetunto vahvistunut, nuori voi jatkaa tavoitteellista urheilua.

– Mutta sitten kun ollaan syömishäiriön puolella, hoito voi kestää vuosia.

Syömishäiriön hoito kestää keskimäärin kuusi vuotta ja usein se vaatii vuosien erikoissairaanhoitoa.

– Syömishäiriö on vakava sairaus. Laihuushäiriössä on kaikkein korkein kuolleisuusprosentti kaikista mielenterveyden häiriöistä.


Kuka olen, jos en näytä urheilijalta?


Urheilijan arki on kiireistä ja aikataulutettua. Hallinnan tunne on koetuksella. Syömisen rajoittaminen on yksi keino pitää yllä hallinnan tunnetta.

– Urheileminen on todella hyvä asia lapsen ja nuoren elämässä. Urheileviin nuoriin kohdistuu kuitenkin suuria odotuksia, Kuivalainen toteaa.

– Ajatukset painon pudottamisesta voivat alkaa siitä, että nuori haluaa parantaa suorituskykyään.

Joku on saattanut huomauttaa jotain nuoren painoon liittyvää tai nuorella on käsitys, että tietyn painoisena urheilusuoritukset sujuvat paremmin ja kevyemmin. Kun paino putoaa muutaman kilon, suoritukset alkavat sujuvat paremmin ja ihmisiltä voi tulla kehuja: Näytät tosi hyvältä! Mitkä lihakset!

– Nuori huomaa, että tämä on hyvä keino. Hän laihduttaa lisää ja seurauksena on lopulta niin paha energiavaje, että se alkaa sotkea mieltä ja kehoa.


Monesti urheilevilla nuorilla on vahva mielikuva siitä, millainen on ”oikeanlainen” urheilijan keho. Jos oma ulkonäkö poikkeaa vähänkin siitä, mitä nuori käsittää urheilijan kehoksi, se voi tuntua inhottavalta ja häpeälliseltä.

Urheilijan kehon kadottaminen voi muodostua ongelmaksi myös siinä vaiheessa, kun nuori lopettaa kilpaurheilun.

– Lajista on tullut koko elämä ja identiteetti on rakentunut paljolti urheilun varaan. Kalenteri täyttyy treeneistä ja palautumisesta. Sitten se kaikki jää pois elämästä. Se voi olla melkoinen kasailun paikka nuorelle. Melkeinpä voi sanoa, että elämän tarkoitus pitää löytää uudelleen.


Kilpaurheilun lopettamisvaihe on altis mielenterveyden ongelmille, kuten ahdistuneisuushäiriöille ja masennukselle. Usein nuoret miettivät: Kuka ja mikä minä olen, jos en näytä urheilijalta?

Syömishäiriöiden hoidon ammattilaiset ovat huomanneet, että urheilevia nuoria pelottaa olla myötätuntoisia itseään kohtaan. Nuori saattaa sanoa vastaanotolla: Jos ryhdyn myötätuntoiseksi itseä kohtaan, en jaksa enää mennä treeneihin.

– Syömishäiriöt ovat yleisimpiä esteettisissä lajeissa, painoluokka-lajeissa sekä lajeissa, joissa painolla on selkeä vaikutus suoritukseen, Kuivalainen kertoo.


Poikien ja miesten syömishäiriöistä on vähän tutkimustietoa


Poikien ja miesten syömishäiriöistä on edelleen vähän tietoa. Syömishäiriöiden kyselylomakkeet ovat suunnattu naisille.

– Vain yksi prosentti syömishäiriön tutkimuksesta käsittelee poikien ja miesten syömishäiriöitä. Pojat ja miehet hakevat harvemmin apua, sillä syömishäiriöt mielletään yhä naisten ongelmiksi.

Tutkimustiedon mukaan noin 18 prosenttia naisista on kärsinyt syömishäiriöstä ja miehistä 2,4 prosenttia.


Nuorena sairastettu syömishäiriö ei useinkaan katoa täysin, vaan se voi nostaa päätään, kun elämässä tulee stressaavia vaiheita. Usein syömishäiriöön sairastuneen syöminen on jonkin verran häiriintynyttä myös myöhemmällä iällä, mutta oireet pysyvät hallinnassa.

Häiriintynyt syöminen ei aina etene vakavaksi syömishäiriöksi. Monet ihmiset potevat piileviä häiriintyneen syömisen oireita, jotka heikentävät hyvinvointia.

Helposti ajatellaan, etteivät ahmiminen tai erikoiset ”ruokasäännöt” ole varsinainen ongelma, jos paino ei laske tai nouse hälyttävästi eikä ahmiminen johda oksenteluun. Häiriintyneellä syömisellä voi kuitenkin olla mittavat vaikutukset terveyteen, aineenvaihduntaan ja hyvinvointiin.


Syömishäiriöstä voi tulla supervoima ja paras ystävä


Yleensä syömishäiriöinen ei halua ottaa apua vastaan. Hän kokee, että hänen ja syömishäiriön peli toimii hyvin eikä ulkopuolisten pidä siihen puuttua.

– Jos nuorelta kysyy, miksi olet laihtunut noin paljon, keskustelu loppuu nopeasti. Yleensä kun haluat auttaa, ihmiset ovat kiitollisia avusta. Syömishäiriöön sairastunut kokee, että puutut asiaan, joka ei millään tavalla sinulle kuulu.

Kun syöminen on häiriintynyt, ihminen voi tulkita painoon liittyvät kommentit kateudeksi tai ihailuksi. Hän saattaa myös ajatella: Minun käsitykseni normaalista painosta on erilainen kuin sinun.

– Asiaa kannattaa pitää sinnikkäästi puheenaiheena. Nuorelta voi kysyä: Mitä sinulle kuuluu? Olen vähän huolissaan, miten sinä jaksat.

Valmentajan kanssa kannattaa keskustella tilanteesta ja sopia yhdessä, että nuori ei voi osallistua harjoitteluun, ennen kun tämä terveysongelma selvitetään.

– Jos urheilijalla on nilkka nyrjähtänyt, ethän sinä laita urheilijaa pelaamaan, vaikka hän itse väittääkin, ettei jalkaan satu. Kun on terveyden kanssa ongelma, se pitää hoitaa ennen kun voi urheilla vaativalla tasolla.

Joskus vanhemmat eivät halua sitoutua hoitoprosessiin eivätkä halua harjoittelukieltoa, ettei tilanne menisi pahemmaksi. He pelkäävät ongelman kohtaamista ja antavat lapsen urheilla sairastuneena.

– Jos lapsen kaveri on laihtunut huolestuttavasti, kyllä minä ottaisin asian puheeksi hänen vanhempiensa kanssa. Kun huolta esitetään useammalta suunnalta, kynnys avun hakemiseen madaltuu.

Myös joukkueen ja seuran sisällä kannattaa viljellä asiallista ja avointa keskustelua häiriintyneestä syömisestä sekä syömishäiriöistä.


Kohti uutta valmennuskulttuuria


Jouni Kuivalainen toivoo, että häiriintyneeseen syömiseen ryhdytään asennoitumaan uudella tavalla sekä terveydenhuollossa että urheiluseuroissa.

– Saamme viestiä ihmisiltä, että he odottavat oireidensa pahenemista, jotta voivat saada apua erikoissairaanhoidosta. Apua pitäisi saada varhaisemmassa vaiheessa, hän sanoo.

– Painosta ei myöskään puhuta terveydenhuollossa kovin sensitiivisesti. Normaali painonhallinnan ohjaus voi pahentaa syömishäiriöisen tilannetta.

Monet tahot tekevät parhaillaan työtä urheilun kentällä uuden valmennuskulttuurin luomiseksi.

– Uusi valmennuskulttuuri tarkoittaa kokonaisvaltaista valmennusotetta, jossa valmennetaan ihmislähtöisesti. Urheilijan hyvinvointi on suorituskyvyn perusta. Jos hyvinvointi ei ole kunnossa, urheilija ei yllä parhaaseen suorituskykyyn.


Valmentajille on tarjolla tietoa ja koulutusta syömishäiriöiden kohtaamiseen.

– Syömishäiriökeskuksessa on alkamassa verkkokurssi häiriintyneestä syömisestä ja syömishäiriöistä. Ideana on, että seura valitsee yhden valmentajan kouluttautumaan tähän aiheeseen. Hän voi olla seuran muiden valmentajien tukena. Jos joku valmentajista huomaa jotain häiriintyneeseen syömiseen viittaavaa, hän voi olla yhteydessä syömishäiriöihin perehtyneeseen kollegaan, Kuivalainen kertoo.

Hän haluaa painottaa myös sitä, että urheiluharrastus ei saa häiritä lapsen tai nuoren tervettä kasvua ja hyvinvointia. Keskeisin tavoite tulisi olla nuorten terve suhde liikuntaan ja ravintoon, ei menestys millä tahansa hinnalla.

Lajikulttuurien muuttuminen on hidasta työtä.

– Urheilu on iso pyörä, joka kääntyy hitaasti. Terveysriskien ottaminen urheilun vuoksi on väärin. Siinä riskeerataan todella isoja asioita. Urheilussa täytyy vallita selkeä lapsia ja nuoria suojeleva asenne.


Lisätietoa aiheesta:

Comentários


bottom of page