Tämä kannattaa tietää synnytyksen jälkeisestä hormonipöllystä
Synnytyksen jäkeistä hormonisirkusta voi säädellä paremmin, kun tunnistaa oksitosiinin ja stressihormonien välisen valtataistelun.
Synnytyksen jälkeen äiti on hormonipöllyssä ensimmäiset päivät ja viikot. Naishormonitason lasku voi aiheuttaa äidille mielialan vaihtelun lisäksi limakalvojen kuivumista, univaikeuksia ja hikoilua – eli samoja oireita, joita naiset kokevat vaihdevuosien aikana.
Baby blues -oireet eli synnytystä seuraavien päivien mielialavaihtelut ovat fysiologisia. Vastasynnyttäneen mielialavaihtelu johtuu siitä, että hormonitasot muuttuvat erittäin nopeasti.
Heti synnytyksen jälkeen, riippumatta synnytystavasta, estrogeeni- ja progesteronitasot putoavat dramaattisesti.
Estrogeeni ja progesteroni eli keltarauhashormoni ovat molemmat naishormoneja. Yhdessä ne mahdollistavat raskauden: Ne muokkaavat yhdessä kohdun limakalvoa niin, että munasolu voi kiinnittyä limakalvolle. Jos munasolu ei ole hedelmöittynyt tai ei kiinnity, alkaa kuukautisvuoto.
Raskauden aikana keltarauhashormonin tehtävä on ylläpitää sikiön kasvua. Kun vauva syntyy, naishormonitasot putoavat alas ja imetykseen tarvittavien hormonien, oksitosiinin ja prolaktiinin tasot nousevat.
– Imetysaikana estrogeeni voi pysyä matalana pitkiäkin aikana. Tästä johtuen imettäjällä voi olla samankaltaisia oireita kuin vaihdevuosissa. Näitä oireita ei ole kaikilla, mutta osalla estogeenitason lasku voi vaikuttaa vahvasti, kertoo kätilö Eeva Itkonen.
Maidon herumiseen tarvitaan oksitosiinia
Oksitosiini supistaa kohtua synnytyksen jälkeen ja saa aikaan herumisrefleksin rinnoissa. Oksitosiini on myös kiintymys-, hoiva- ja mielihyvähormoni. Se vahvistaa kiintymystä vastasyntyneeseen. Ihokontakti vastasyntyneen kanssa nostaa niin äidin kuin isänkin oksitosiinitasoa.
Kun istukka on syntynyt, keho alkaa automaattisesti tuottaa prolaktiinia ja maidontuotanto lähtee käyntiin. Prolaktiini saa maidon nousemaan rintoihin. Prolaktiini vastaa maitomäärästä ja oksitosiini siitä, että maito lähtee liikkeelle.
– Joskus rinnoissa voi olla maitoa paljonkin, mutta se ei lähde herumaan. Herumiseen tarvitaan oksitosiinia, Itkonen kertoo.
Naishormonien romahdus ja stressihormonien jyrkkä nousu – riski mielenterveydelle
Kahden – kolmen kuukauden kuluttua synnytyksestä estrogeeni ja progesteroni ovat palautuneet raskautta edeltävälle tasolle.
– Stressihormonien, kortisolin ja adrenaliinin, ei pitäisi kuulua synnytyksen jälkeisiin kuukausiin. Mutta usein ensimmäiset kuukaudet kotona vauvan kanssa ovat stressaavaa aikaa. Helposti voi tulla ylivirittyneisyyttä. Suomessa perheet jäävät kuitenkin aika yksin vastasyntyneen kanssa, Itkonen toteaa.
Estrogeenitason rajun putoamisen yhdistettynä korkean stressihormonitasoon tiedetään olevan taustatekijä synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja psykoosiin sairastumisessa. Psykoosiin sairastuminen on harvinaista ja osittain myös perinnöllistä.
Ihokontaktissa pesiminen vähentää stressiä
Synnytyksen jälkeistä stressiä ei voi aina välttää. Kun perhe on tietoinen hormonien vaikutuksesta rintaruokintaan ja äidin hyvinvointiin, perheen oksitosiinitasoa voi nostaa ja stressiä vähentää tietoisin keinoin.
– Tärkein yksittäinen juttu, minkä voi tehdä oksitosiinin erityksen parantamiseksi, on ihokontakti vauvan kanssa. Kun vauva on vaippasiltaan rinnan päällä molemmilla vanhemmilla, oksitosiinin tuotanto voimistuu, Eeva Itkonen kertoo.
– Vauvan kanssa pesiminen ihokontaktissa toimii rauhoittajana ja tosi hyvänä oksitosiini-boostina. Ihokontaktin myötä vauvan hengitys ja ruumiinlämpö pysyvät tasaisempana ja energiankulutus on vähäisempää.
Myös vastasynnyttäneen äidin kokema huomioiminen, arvostus ja synnytyksestä toipumisajan hoiva vaikuttavat oksitosiinin eritykseen.
Monesti äidit kehottavat toisiaan kokoamaan imetyskaudelle kaikki lempileffat, sarjat ja dokumentit, jotka haluat nähdä. Lempielokuvien ja sarjojen katsominen ei ole pelkästään ajankulua. Se on myös rentoutumista ja mielihyvähormonien tuottamista.