Sosiaalinen media on riski lapsen aivojen kehitykselle
Yhdysvaltojen yleiskirurgien neuvosto esitti keväällä vakavan kannanoton lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä. Neuvoston mukaan pitkäkestoinen ja jatkuva sosiaalisen median käyttö on riski aivojen kehitykselle.
Yleiskirurgien neuvoston mukaan sosiaalisen median runsas käyttö voi vaikuttaa haitallisesti aivojen mantelitumakkeiden kehitykseen sekä etuotsalohkon alueella tapahtuvaan tunnesäätelyyn, itsekontrolliin ja sosiaalisen toiminnan moderointiin.
Ikävuodet 10 – 19 ovat erityisen herkkää aikaa aivojen kehityksen kannalta. Riskikäyttäytyminen saavuttaa huippunsa tässä ikävaiheessa, ja masennusriski tyypillisesti kohoaa.
Pitkäkestoinen ja jatkuva sosiaalisen median käyttö voi herkistää aivojen palkitsemisjärjestelmää niin, että aivot tulevat riippuvaisiksi sosiaalisesti palkitsevasta palautteesta ja reagoivat tavanomaista herkemmin sosiaaliseen rankaisemiseen, kuten negatiiviseen palautteeseen ja huomiotta jättämiseen sosiaalisessa mediassa.
Sosiaalisen median käytöstä on myös hyötyä – erityisesti vähemmistöihin kuuluville nuorille
Some voi tarjota sosiaalista tukea erityisesti vähemmistöihin kuuluville nuorille. Tutkimukset ovat osoittaneet, että sosiaalinen median käyttö tukee seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten mielenterveyttä.
58% nuorista kokee, että sosiaalinen media on auttanut heitä identiteetin vahvistamisessa ja itsensä hyväksymisessä.
67% nuorista kokee, että he saavat sosiaalisessa mediassa tukea vaikeisiin hetkiin.
71% nuorista kokee, että sosiaalisessa mediassa he voivat ilmaista luovuuttaan.
80% nuorista kokee, että sosiaalisen median kautta he pysyvät ajantasalla, mitä ystävien elämässä on meneillään.
Vaikka sosiaalisen median käytöllä on myös myönteisiä vaikutuksia lasten ja nuorten elämään, tutkimuksista nousee esiin vakavia huolenaiheita.
Useat pitkittäistutkimukset sekä laajat tutkimuskatsaukset osoittavat, että jatkuva sosiaalisen median käyttö lisää nuorten mielenterveysongelmia. Nuorilla, jotka käyttävät sosiaalista mediaa yli kolme tuntia päivässä, on keskivertoa enemmän masennusoireita ja ahdistuneisuutta. Vastaavasti sosiaalisen median käytön rajoittaminen 30 minuuttiin päivässä lieventää huomattavasti masennusoireiden vakavuusastetta.
Nuoret uskovat, että teknologiyhtiöt manipuloivat heitä käyttämään aikaa somessa
Kuusi kymmenestä nuoresta kertoo saaneensa sosiaalisen median kautta yhteydenottoja, jotka ovat tehneet heidän olonsa epämukavaksi. Kolmannes 11 – 15 -vuotiaista tytöistä kokee olevansa addiktoituneita sosiaalisen median käyttöön.
Kolme neljästä teini-ikäisestä uskoo, että teknologiayhtiöt manipuloivat heitä käyttämään aikaa sosiaalisessa mediassa.
46% nuorista: "Sosiaalinen media huonontaa mielialaani."
40% nuorista: "Sosiaalinen media ei paranna eikä huononna mielialaani."
14% nuorista: "Sosiaalinen media parantaa mielialaani."
Tuore tutkimus: ADHD-oireiden ja somen käytön välillä on yhteys – mutta kumpi näistä on seurausta toisesta?
Tutkimuskatsaus, jossa oli mukana 42 tutkimusta, osoittaa että runsaalla sosiaalisen median käytöllä on yhteys heikentyneeseen unenlaatuun, nukahtamisvaikeuksiin ja masennusoireisiin. Myös pelko siitä, että jää paitsi jostain tärkeästä ollessaan pois sosiaalisesta mediasta, aiheuttaa nuorille ahdistuneisuutta ja neuroottisuutta.
Hiljattain julkaistu tutkimuskatsaus puolestaan esittää, että sosiaalisen median käytön ja ADHD-oireiden välillä on yhteys. Toistaiseksi ei kuitenkaan tunneta näiden tekijöiden syy-seuraus -suhdetta: Johtaako ADHD runsaaseen sosiaalisen median käyttöön vai aiheuttaako sosiaalisen median käyttö ADHD-oireita?
Sosiaalisen median hyödyt lapsen kehitykselle tulisi maksimoida – ja riskit minimoida
Lapsilla ei ole aikaa odottaa, että tutkijat saavat täyden varmuuden sosiaalisen median vaikutuksesta kehittyviin aivoihin ja lasten mielenterveyteen, Yleiskirurgien neuvosto painottaa. Lasten aivot kehittyvät nyt, ja toimenpiteisiin täytyy ryhtyä välittömästi.
Neuvosto peräänkuuluttaa aikuisten vastuuta lasten aivoista sekä lapsille tarkoitettujen digitaalisten tuotteiden turvastandardeja.
Lasten käyttöön tarkoitetuissa tuotteissa on pääsääntöisesti tarkat standardit, jotka perustuvat "turvallisuus ensin" -lähestymistapaan. Lapsille tarkoitettujen lelujen tulee olla turvallisia, samoin elintarvikkeiden ja auton turvaistuimien.
Lapsille suunnatuissa sosiaalisen median tuotteissa ei ole tarkkoja turvastandardeja, ja monesti sekä valmistajat että vanhemmat suhtautuvat välinpitämättömästi lasten suojaksi tarkoitettuihin ikärajoihin.
Neuvoston mukaan lasten sosiaalisen median käyttöä tulee kehittää ja säädellä niin, että sosiaaliset hyödyt ovat maksimaaliset ja riskit minimaaliset.
Teknologiayhtiöiltä toivotaan tiivistä yhteistyötä itsenäisten tiedeyhteisöjen kanssa. Taloudelliset intressit eivät saa vaikuttaa siihen, miten tuotteiden turvallisuutta mitataan ja analysoidaan.
Keskeistä on myös medialukutaidon ja verkkoetiikan opetus kouluissa. Kehittyneet digitaaliset taidot vahvistavat lapsen digitaalista resilienssia ja auttavat huomaamaan riskitilanteita verkkoympäristössä, yleiskirurgien neuvosto painottaa.
Perheen mediasuunnitelma suojaa lapsen mielenterveyttä
Mediaympäristöt ovat keskeinen osa lapsen kasvua ja kehitystä. Siksi perheen median käyttöä kannattaa säädellä ja suunnitella.
Perheen mediasuunnitelmassa kannattaa ottaa huomioon nämä asiat:
Päivittäinen mediavapaa-aika. Mitkä ovat ne ajankohdat ja tilanteet päivässä, joissa ei käytetä lainkaan mitään mediaa tai digitaalista laitetta? Esimerkiksi yhteiset ruokailuhetket voi pyhittää yhdessäololle ilman medialaitteita.
Kuinka paljon kukin perheenjäsen käyttää digitaalisia laitteita vuorokauden sisällä? Perheen aikuisten ja lasten ruutuaikaa voi mitata screen time tracking -sovelluksilla.
Vapaa leikki ilman digitaalisia laitteita. Digitaalisten laitteiden tarjoamat mahdollisuudet vapaaseen leikkiin ovat rajalliset. Onko lapsella riittävästi tilaisuuksia leikkiä ilman digilaitteita?
Fyysinen aktiivisuus vs. mediassa vietetty aika. Pidä huoli siitä, ettei ruutuaika mene fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen syömisen edelle.
Yhteisöllinen toiminta. Kuinka paljon perheen päivään sisältyy yhteisöllistä toimintaa, esim. ruokakaupassa käyntiä, vuorovaikutusta naapureiden kanssa tai harrastusryhmiin osallistumista?
Haitallisten peliassosiaatioden välttäminen. Mielenterveyden kannalta ei ole hyväksi, että lapsi tai nuori säätelee tunteitaan vetäytymällä pelaamaan yksin. Ohjaa käyttämään myös muita tunteidensäätelykeinoja. Pyri siihen, että lapsi tai nuori pelaa mahdollisimman paljon yhdessä toisten kanssa.
Media ja tunteet. Keskustelkaa siitä, miten media vaikuttaa tunteisiin. Miettikää keinoja säädellä median aiheuttamia tunteita, kuten ahdistusta, vihaa ja häpeää.
Ole tietoinen, mitä lapsi pelaa, mitä sovelluksia hän käyttää. ja millaisia tunteita hän tuntee digiympäristössä ollessaan. Keskustele lapsen kanssa peleistä, verkkoyhteisöistä, piilomainonnasta sekä vaikuttamispyrkimyksistä, esim. rasismista ja vihapuheesta chateissa ja sosiaalisessa mediassa.
Arvostuksen periaate. Lapsille kannattaa opettaa pienestä pitäen, että ystävyys ja yhdessäolo ovat arvostamista. Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ei pitäisi kuulua lainkaan ilkeämielistä pilkkaamista, kiusaamista eikä nimittelyä.
Verkkoympäristön turvasäännöt. Kerro lapselle selkeästi, miten kannattaa toimia, jos joutuu verkossa epämiellyttävään tilanteeseen. Jos tuntematon henkilö ottaa yhteyttä lapseen, viestejä ei kannata poistaa, vaan niistä tulee kertoa heti turvalliselle aikuiselle. Aikuinen voi ottaa viestistä kuvakaappauksen, auttaa estämään riskialttiit yhteydenotot ja tekee tarvittaessa ilmoituksen poliisille tai Nettivihjeeseen.
Lapselle kannattaa puhua myös ylijakamisesta eli siitä, että tekee lukuisia postauksia päivässä ja kertoo liiankin paljon itsestään. Ylijakaminen alkaa helposti ärsyttää toisia ja se voi altistaa kiusaamiselle. Omien asioiden runsas jakaminen verkossa voi saada aikaan julkisuutta, mikä ei kuulu lapsuuteen eikä ole hyväksi lapsen kehitykselle.
Digitaalinen kansalaisuus. Harjoitelkaa yhdessä hyvää digitaalista kansalaisuutta. Millainen on ystävällinen ja turvallinen postaus? Missä tilanteissa ja paikoissa digilaitteet kannattaa hiljentää? Mikä on harkittua, proaktiivista käytöstä verkossa ja mikä haitallista reaktiivisuutta?
Lasta voi ohjeistaa, että jos tuntuu siltä, että jonkin asian julkaisemisesta voi seurata harmia tai julkaiseminen tuntuu epämukavalta, älä julkaise sitä.
Lähde: