top of page

Tunnistatko taloudellisen väkivallan?

Perhe-elämässä liikutaan usein taloudellisen väkivallan harmaalla alueella. Aihe on kipeä ja häpeällinen. Hanna Nylén toivoo, että taloudelliseen väkivaltaan opittaisiin puuttumaan, ennen kun se muuttuu tuhoavaksi.





Viola – väkivallasta vapaaksi ry on pieni mikkeliläinen yhdistys, joka pyrkii omalta osaltaan paikkaamaan Suomen palvelujärjestelmän aukkoja. Ammattilaiset eri puolilla Suomea tuntevat reilut parikymmentä vuotta toimineen Violan, mutta suurelle osalle ihmisistä yhdistyksen työ on vierasta. Viola ry on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys.

– Viola tarjoaa apua ja tukea lähisuhdeväkivaltaa kokeneille sekä kehittää väkivaltatyötä erilaisin hankkein. Meillä on valtakunnallisesti toimiva Tukikeskus Varjo vainon kohteeksi joutuneille sekä Miesten asema, joka tarjoaa matalalla kynnyksellä tukea miehille ja heidän läheisilleen erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Meillä Violassa tehdään myös vaativien erotilanteiden auttamistyötä, kertoo Taloudellinen väkivalta tutuksi -projektin hankesuunnittelija Hanna Nylén.


Taloudellinen väkivalta tutuksi -hanke tekee näkyväksi taloudellista hyväksikäyttöä ja kontrollointia lähisuhteissa.

– Taloudellinen väkivalta jakautuu pääosin kahteen haaraan. Se voi olla taloudellista hyväksikäyttöä tai toisen ihmisen raha-asioiden kontrollointia hänen itsemääräämisoikeuttaan loukaten.

Nylénin mukaan rikoslaki tunnistaa taloudellisen, digitaalisen ja henkisen väkivallan heikosti.

– Laki tunnistaa pääosin miesten välisen väkivallan, jossa joku uhkaa tai lyö toista. Toisen ihmisen elämää voi kontrolloida ja tuhota hyvin paljon, ilman että se täyttää rikoksen kriteerit, hän sanoo.

Teon täytyy täyttää esimerkiksi petoksen, identiteettivarkauden, kunnianloukkauksen, vainoamisen tai talousrikoksen tunnusmerkit, jotta siitä voidaan tuomita.


Nylénin mielestä digitaalisen väkivallan lisäksi Suomessa on viime vuosina lisääntynyt yhteiskuntajärjestelmää hyväksi käyttävä väkivalta. Oikeusjärjestelmää voi käyttää melko helposti ja laillisesti ihmisten kaltoinkohtelun ja koston välikappaleena.

– Meillä on esimerkiksi asiakkaita, joiden avioeron ositusprosessi on kestänyt jo seitsemän vuotta. Kaikki yhteinen omaisuus on eron toisen osapuolen, näissä tapauksissa miehen hallussa, ja nainen joutuu tekemään velkaa selvitäkseen oikeudenkäyntikuluista. Ositusta koskevassa laissa on paljon porsaanreikiä, joita hyväksikäytetään.

Ihmiset eivät aina itsekään tunnista, että heihin kohdistuu taloudellista väkivaltaa.

– Parisuhteessa ajaudutaan joihinkin tapoihin hoitaa raha-asioita. Tavat voivat olla toiselle epäedullisia, jopa hyväksikäyttöä.

Perheessä esimerkiksi mies maksaa ja omistaa autot, laitteet ja kiinteistöt, kaiken minkä arvo säilyy ja nousee. Nainen maksaa perheen vaatteet, kodin piensisustuksen ja ruokaostokset. Tämä voi tuntua aivan normaalilta ja järkevältä, kunnes parisuhde päättyy riitaisasti ja nainen joutuu sen tosiasian eteen, että hän on ylläpitänyt yhteistä elämää, mutta ei käytännössä omista yhtään mitään.


Harmaata ja sysimustaa taloudellista kaltoinkohtelua


Hanna Nylén kohtaa työssään taloudellisen väkivallan koko skaalan vaaleanharmaasta sysimustaan. Perheissä on paljon rahaan liittyviä ristiriitoja, jotka ovat harmaalla alueella:

  • Lapsen säästötililtä lainataan rahaa perheen menoihin.

  • Toinen vanhempi päättää yksin perheen yhteisten rahojen käytöstä.

  • Raha-asioita salaillaan ja laskuja piilotellaan.

  • Puoliso kontrolloi, mihin parisuhteen toinen osapuoli saa käyttää omia rahojaan.

  • Eron jälkeen toinen vanhempi voi tekeytyä varattomaksi, jotta hänen ei tarvitsisi maksaa elatusmaksuja.

Taloudellisen väkivallan raja kulkee siinä, että toisen ihmisen itsemääräämisoikeutta loukataan.

– Taloudellisen väkivallan tilanne ei ole kahden tasa-arvoisen kumppanin välinen ristiriita, vaan toisen osapuolen harjoittamaa vahingoittavaa ja loukkaavaa vallankäyttöä, Nylén sanoo.

– Joskus elämässä voi olla tilanteita, jossa esimerkiksi lapsen säästötililtä joudutaan lainaamaan. Mutta lapsen lahjaksi ja muulla tavoin saamat rahat ovat lapsen rahoja. Ne tulisi palauttaa välittömästi.


Taloudellisen väkivallan mustalla alueella liikutaan, kun toinen:

  • Ei anna auton avaimia tai bussikorttia, jolloin puoliso ei pääse ajoissa töihin.

  • Valvottaa eli järjestää koko yön jatkuvia riitoja, joiden jälkeen toinen ei ole parhaimmillaan työssään.

  • Ei piittaa siitä, että toisella on sovittu työtapaaminen, vaan pitkittää riitelyä ja kotoa lähtemistä niin, että toinen myöhästyy tai joutuu perumaan tärkeän tapaamisen.

  • Soittaa työaikana pitkiä ja riitaisia puheluita.

  • Järjestää, useimmiten parisuhteen päättymisen jälkeen, toiselle potkut töistä.

  • Estää uralla etenemisen.

  • Määrää, mitä toinen saa opiskella ja saako hän käydä töissä.

  • Aiheuttaa sekaannusta laskujen maksussa: Ei esimerkiksi toimiteta vanhaan osoitteeseen tullutta laskua entiselle puolisolle tai estää muilla keinoin laskujen perille saapumisen.

  • Varastaa, manipuloi ja kiristää rahaa läheiseltä tai tutulta.

  • Ei huolehdita lapsen taloudellisista tarpeista ja on huolimaton lapsen raha-asioiden hoidossa: Jättää esimerkiksi lapsen nimissä tulleita laskuja maksamatta, jolloin lapselle tulee maksuhäiriömerkintä.

  • Tyhjentää itsenäistyvän lapsen tilit juuri ennen täysi-ikäisyyttä.

Taloudellinen väkivalta lähisuhteissa on aika yleistä. Surviving Economic Abuse -järjestön mukaan joka kuudes on kokenut elämänsä aikana taloudellista väkivaltaa.

– Jokainen tuntee jonkun, joka on joutunut taloudellisen väkivallan kohteeksi. Naisista yli 40 prosenttia kokee jossain vaiheessa elämäänsä lähisuhdeväkivaltaa. Jos lähisuhteessa on väkivaltaa, yleensä siinä on myös taloudellista väkivaltaa, Hanna Nylén sanoo.


On tyypillistä, että taloudellisen väkivallan kohteeksi joutunut on jollakin tavalla väkivallan uhan tai painostuksen alla ikään kuin näennäisesti sallinut hyväksikäytön. Hän on esimerkiksi antanut pankkitunnukset tai pankkikorttinsa puolisonsa käyttöön tai allekirjoittanut velkakirjoja, joiden velkapääoma on mennyt yksinomaan puolison tai muun perheenjäsen käyttöön. Tämä lisää väkivallan kokijan häpeän ja syyllisuuden tunteita.


Taustalta löytyy usein riippuvuusongelma tai katkeruutta


Taloudellisessa väkivallassa on paljon ylisukupolvisuutta. Vääristynyt suhde rahaan ja rahankäytön rajoihin voi olla peritty. Myös se, ettei lapsuudenkodissa ole juurikaan puhuttu rahan käyttämisestä, voi johtaa taloudellisen väkivallan tekemiseen tai sen kokemiseen.

– Usein taloudellisen väkivallan taustalla voi olla riippuvuusongelma tai erotilanteen tuoma katkeruus, joka johtaa koston kierteeseen, Nylén kertoo.

– En haluaisi puhua tässä yhteydessä narsismista, mutta myös monenlaisia persoonallisuuden ongelmia on taloudellisen väkivallan taustalla. Joskus entinen kumppani saattaa sanoa suoraan: ”Tuhoan sinut taloudellisesti. Pidän huolen, ettet etene urallasi.”


Taloudellinen väkivalta muuttuu yhä raaemmaksi


Nylénin mukaan taloudellinen väkivalta normalisoituu parisuhteessa ajan myötä. Siitä tulee osa parisuhteen dynamiikkaa. Lopulta taloudellisen väkivallan kohteena oleva ei välttämättä näe uhkaa ja riskiä, vaikka hän saattaa olla jatkuvassa hengenvaarassa tai hänen elämänsä on taloudellisesti romahduspisteessä.

Taloudellisella väkivallalla, kuten kaikella väkivallalla, on taipumus muuttua ajan myötä raaemmaksi. Alussa saatetaan nostaa parikymppiä toisen tililtä, loppuvaiheessa voidaan puhua tuhansien eurojen varastamisesta tai satojen tuhansien peliveloista.

Erotilanteessa lähisuhdeväkivaltaa eri muodoissaan kokenut on usein valmis luopumaan omista oikeuksistaan, jotta hän pääsee pois sietämättömästä tilanteesta.


– Eron jälkeen hän saattaa olla tilanteessa, jossa hänellä on valtavia taloudellisia ongelmia, hän tarvitsee juridista apua ja mahdollisesti apua myös väkivallasta toipumiseen.

Monet lamaantuvat tässä tilanteessa eivätkä tiedä, mistä pitäisi hakea apua. Eronnutta saatetaan ohjata aina vain uudelle taholle. Monesti ohjaus kiertää ympyrää eikä missään oikein osata auttaa.

– Tällä hetkellä taloudellisen väkivallan kokijan tarvitsema apu on pirstaloitunutta ja lyhytkestoista. Hyvä asia kuitenkin on se, että tämä haaste on tunnistettu ja tilanteen parantamiseksi tehdään kovasti töitä.


Suhde rahaan on psykologinen


Raha-asiat ovat monille hankala puheenaihe, varsinkin jos ne ovat huonolla tolalla. Vaikeuksista vaietaan, niitä peitellään ja hävetään.

– On tärkeää, että taloudellinen hyväksikäyttö ja taloudellinen väkivalta tunnistetaan ilmiönä. Olen joskus kuullut, että jotkut ovat alkaneet jo parisuhteen aivan alkuvaiheessa kiinnittää huomiota siihen, millainen suhde uudella kumppanilla on rahaan ja miten hän jakaa taloudellista vastuuta.

Taloudellista väkivaltaa voi ennaltaehkäistä ottamalla hyvissä ajoin keskustelunaiheeksi, miten raha-asiat hoidetaan ja mikä tuntuu hyväksikäytöltä.

Suhde rahaan on psykologinen.

– Ja se on mielenkiintoista, Nylén sanoo.

Hanna Nylén kohtaa työssään taloudellisen väkivallan koko kirjon vaaleanharmaasta sysimustaan.

Hanna Nylén on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja psykiatrinen sairaanhoitaja.

– Raha ei ole vain rahaa. Siihen yhdistyy myös paljon tunteita sekä ajatusmalleja. Jos suhteessa yksi käyttää taloudellista väkivaltaa ja toinen taipuu siihen, voi taustalla olla se, että raha on ollut lapsuuden perheessä tavalla tai toisella hankala asia.

Lapsuudesta löytyy usein myös traumoja, hylkäämisen ja torjutuksi tulemisen kokemuksia. Pitäisi päästä tarpeeksi syvälle, jotta löytyy se juurisyy, miksi rahankäyttö on ongelmallista lähisuhteissa.


Lähisuhdeväkivalta, ja taloudellinen väkivalta sen osana, ei ole pelkästään pienituloisten ongelma, kuten joskus yhä luullaan.

– Tätä tapahtuu suurelle osalle ihmisistä. Merkittävä osa asiakkaistamme on keski- ja suurituloisia, Hanna Nylén kertoo.

Kun rahaa on, myös taloudellisen hyväksikäytön riski kasvaa.


Lisätietoa:


Comments


bottom of page