Kun puoliso on masentunut, huomaa nämä sudenkuopat
Masennus vaikuttaa myös läheisiin, jotka yrittävät auttaa ja kulkea rinnalla. ”Kumppanin masennuksen läpikäyminen yhdessä voi vahvistaa parisuhdetta”, väittää psykoterapeutti Eija-Liisa Rautiainen.
Kun parisuhteessa toinen tai molemmat masentuvat, suhteeseen tulee pitkäaikainen vieras. Usein puoliso on ensimmäinen, joka huomaa masennuksen merkit toisessa – monesti jo ennen kuin toinen itse tiedostaa tai myöntää olevansa masentunut.
– Mielen hyvinvointi vaihtelee meillä kaikilla. Jokaisella meistä voi kuormituksen, voimavarojen ja elämän haasteiden vaihdellessa olla haasteita mielenterveyden kanssa, sanoo psykoterapeutti Eija-Liisa Rautiainen.
Ensimmäinen merkki puolison masennuksesta on usein se, että ilo katoaa parisuhteesta. Yhdessäolo voi tuntua ilottomalta ja jähmeältä.
Masennukseen liittyy usein tunne siitä, ettei voi nauttia mistään. Läheisyydestä ja seksistä nauttiminen voi olla vaikeaa. Puoliso saattaa ottaa tämän niin, ettei toinen enää rakasta tai on kyllästynyt suhteeseen.
– Joskus voi olla hyvä sanoa se ääneen: Rakastan sinua, mutta nyt en millään jaksa osoittaa sitä, voimat ovat niin vähissä.
Parisuhdeongelmat ja eroajatukset ovat hyvin tyypillinen osa masennuksen sairastamista. Puoliso saattaa vaatia muutosta parisuhteeseen keskellä masennuksen vaihetta, jossa masentuneella ei ole juurikaan voimavaroja pitää huolta edes itsestään, saati kehittää parisuhdetta paremmaksi.
Sudenkuopat, joihin masennuksesta kärsivä pari helposti putoaa:
Toiselta vaaditaan vuorovaikutusta ja käyttäytymisen muutosta silloin, kun hänellä ei ole siihen voimia.
Masentunut ajautuu parisuhteessa potilaan asemaan.
Masentuneen kumppanista tulee ylivastuullinen. Hän huolehtii lähes kaikesta yhteisessä arjessa ja kuormittuu. Masentunut voi kokea jäävänsä syrjään.
Masennusdiagnoosia käytetään lyömäaseena. Sillä saatetaan leimata toinen huonoksi, heikoksi ja epäluotettavaksi.
Parisuhteen vuorovaikutus on keskeinen osa masennuksen hoitoa
Kun ihminen hakeutuu masennusoireiden vuoksi lääkäriin, hänelle tehdään masennustesti. Pääsääntöisesti kirjoitetaan lääkeresepti, jos asiakas haluaa aloittaa lääkityksen. Masentunut saatetaan ohjata nettiterapiaan tai keskusteluryhmään.
– Äärimmäisen harvoin kiinnitetään huomiota siihen, kenen kanssa masennusdiagnoosin saanut elää ja miten hänen vuorovaikutussuhteitaan voisi tukea, parisuhdekeskeisestä masennuksen hoidosta väitöstutkimuksen tehnyt Rautiainen toteaa.
– Jos tehdään pelkästään masennustesti, miten kamalan kapea kuvaus elämästä siitä syntyy. Ottamalla läheiset mukaan hoitoon voisimme ymmärtää rikkaammin ja realistisemmin, miksi ihminen voi tällä hetkellä huonosti.
Masennuksen keskellä voi myös vahvistaa yhteyttä kumppaniin.
– Jos parisuhde on kärsinyt masennuksesta, pitäisi lähteä tutkimaan sitä, miten vuorovaikutusta voi parantaa. Jos taas parisuhde on masennuksesta huolimatta hyvässä kunnossa, puolison tuki on masentuneelle tärkeä ja hänen mukana olonsa hoidossa hyödyllistä.
Ärtymystä ja auttamisen vimmaa
Kun puoliso sairastaa masennusta, kannattaa kuunnella tarkalla korvalla kahta ääntä: Omaa sisäistä dialogia ja dialogia, jota käyt puolisosi kanssa.
Vuorovaikutuksessa voi vaihdetta ärtymys ja auttamisen halu. Masentuneen kumppani saattaa hetkittäin ajatella, että nyt tämän sairauden täytyy poistua talosta: Nyt laitetaan asiat kuntoon, jotta puoliso paranee ja ilo voi palata suhteeseen.
Omia tunteita on hyvä pysähtyä tutkimaan rehellisesti:
Mitä tunteita tämä tilanne herättää minussa?
Mitä pelkoja minussa herää?
Mikä tässä tilanteessa ärsyttää ja turhauttaa?
Mistä ammennan voimavaroja tähän elämäntilanteeseen?
Vuorovaikutuksessa voi vaihdetta ärtymys ja auttamisen halu. Masentuneen kumppani saattaa hetkittäin ajatella, että nyt tämän sairauden täytyy poistua talosta: Nyt laitetaan asiat kuntoon, jotta puoliso paranee ja ilo voi palata suhteeseen.
– Osittain masennukseen voi vaikuttaa ja osittain se kulkee omassa rytmissään. Masennusta vastaan ei pidä pyristellä eikä yrittää elää kuin sitä ei olisikaan, Rautiainen pohtii.
– Monesti siitä on hyötyä, että kumppani on aktiivisesti masentuneen tukena ja sanoo, että nyt laitetaan näitä asioita kuntoon.
Kumppani voi olla suuri tuki avun hakemisessa. Jos apua hakevaa pompotellaan taholta toiselle ja lääkäriajan saaminen venyy pitkän ajan päähän, kumppani voi auttaa oikean hoitotahon löytämisessä ja tukea, kun kumppani odottaa esimerkiksi lääkäriaikaa tai terapian alkamista.
Joskus voi tuntua, ettei kukaan pysty auttamaan. Silloin kumppani voi huomata ja sanoittaa pieniä askelia paranemisen polulla. Kumppani voi luoda toivoa. Toivon luominen on esimerkiksi sitä, että jutellaan, mitä tehdään yhdessä ensi viikolla ja ensi kesänä.
Liiallista ja epärealistista yhteisen tulevaisuuden maalailua olisi kuitenkin hyvä välttää, jos on epävarmaa, jatkuuko yhteinen arki.
Kumppani voi tietoisesti luoda parempia hetkiä – vaikka toinen ei aina pystykään ottamaan vastaan sitä tukea, iloa ja nautintoa, jota kumppani tarjoaa.
– Ilo on läsnä myös masentuneen lähellä. Eihän kukaan masentunut ole kaiken aikaa pelkästään masentunut. Masennuksessa on parempia ja huonompia päiviä, Rautiainen sanoo.
– Monet sanovat, että masennuksen myötä he ovat alkaneet arvostaa enemmän parisuhteen hyviä hetkiä. Aiemmin ei aina edes huomannut niitä hetkiä, jolloin on hyvä olla yhdessä.
Lue myös: